Asuntojen hinta jakoi Suomen kahtia – tapahtuuko sama autoilussakin?
”Monelle ihmiselle ja monessa paikassa sähköautoilu on yhä mahdotonta, eikä siitä saisi taloudellisesti rangaista”, kirjoittaa päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Vaihdoin viime kuussa autoa melko trendinmukaisesti. Vanha dieselmaasturi sai väistyä ladattavan hybridin tieltä.
Omaan tilanteeseen vaihto sopi täydellisesti: pystyn ajamaan sähköllä aamuisin päiväkodin kautta juna-asemalle parkkiin, josta lähijuna kuljettaa töihin. Lataus riittää iltapäivällä samaan reissuun toisinpäin – tarvittaessa kaupan kautta.
Bensamoottoria on tullut käytettyä oikeastaan vain pidemmällä reissulla maaseudulle.
Pääkaupunkiseudulla sähköinen ajaminen on helppoa. Etäisyydet ovat sopivan mittaisia ja tarvittaessa latauspaikkoja löytyy runsaasti kauppojen ja asemien edustoilta sekä parkkihalleista.
Ennen polttomoottori ainoa vaihtoehto
Entäs jos tilanteeni olisi nyt sellainen kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten? Matkaa töihin tehtaalle olikin kymmeniä kilometrejä eikä kerrostaloyhtiössä ollut mahdollisuutta auton lataamiseen.
Silloin ei sähköautoa olisi tullut edes harkittua. Polttomoottori oli ainoa vaihtoehto. Toki kaasuautollakin voisi kulkea, mutta esimerkiksi valmistajajätti Volkswagen on jo ilmoittanut lopettavansa niiden tekniikan kehittämisen.
Se ei povaa kaasulla ajamiselle kovin vahvaa tulevaisuutta.
Jakautuneiden kustannusten maa
Ei tarvitse edes kärjistää todetakseen, että Suomi on jakautunut maa niin asuntojen hinnoissa kuin pian autoilun kustannuksissakin. Syrjäseutujen lisäksi maalaispaikkakunnilla ja pienissä kaupungeissa asuntojen arvo on kääntynyt selvään laskuun.
Ja samalla odotamme jännityksellä, mitä hallitus tulee päättämään autoiluun vaikuttavista kustannuksista: ne uhkaavat nousta samoissa paikoissa entisestään.
Fossiilisten polttoaineiden verotuksen korottamisesta 250 miljoonalla elokuun alussa on jo sovittu, mutta ensi syksynä uusia lisäkustannuksia voi olla luvassa. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.
© Hannu Lindroos / OM-Arkisto
Perinteiset veronkorotukset ja miljardien alijäämä
Kun koronavirus jyllää ja esimerkiksi Osuuspankki on jo ennustanut, että Suomen talous ei tänä vuonna kasva lainkaan, voi vain pohtia, mistä valtio kerää paikkauksia kasvavaan miljardien alijäämäänsä. Erilaiset veronkorotukset ovat keinona perinteisimmästä päästä.
Sähköisen autoilun veroeduista pääsee nauttimaan vain, jos on varaa hybridiin tai sähköautoon ja jos sellaisen lataaminen on mahdollista. Monelle ihmiselle ja monessa paikassa se on yhä mahdotonta, eikä siitä saisi taloudellisesti rangaista.