Vältä nämä virheet, kun läheisesi kärsii päihderiippuvuudesta – Kokosimme päihdelääkäri Atte Virolaisen neuvot omaisille
Atte Virolainen muistuttaa, että päihderiippuvuus sairastuttaa koko perheen. Väkisin auttamisesta ei kuitenkaan ole hyötyä.
Atte Virolainen tunnetaan sosiaalisessa mediassa Lääkäri Attena.
Päihderiippuvuus on kasvava kansansairaus, ja A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen on huolissaan erityisesti nuorten pahoinvoinnista – eikä syyttä.
Kokosimme päihderiippuvuudesta kärsivän läheisen kohtaamiseen vinkit, jotka antoi Lääkäri Attena tunnettu Virolainen. Hän erikoistuu päihdelääketieteeseen ja on sosiaalisessa mediassa tunnettu somelääkäri.
Älä oleta, että läheinen käyttää päihteitä huvin vuoksi
Päihderiippuvuus on krooninen, etenevä aivosairaus, joka johtaa hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan. On sairauden vähättelyä olettaa, että esimerkiksi alkoholisti omasta halustaan sinnittelisi koko päivän sen ajatuksen voimalla, että illalla voi korkata.
”Moni ajattelee, että joku käyttää huumeita huvikseen ja juopot juovat, kun janottaa – ei se ole niin, vaan riippuvuus on sairaus.”
Älä unohda, että päihderiippuvuus saa myös läheiset sairastumaan
Päihderiippuvuus ei ole vain siitä kärsivän sairaus, vaan se sairastuttaa myös perheen ja muut läheiset. Mitä läheisemmästä henkilöstä on kyse, sitä helpommin läheinen syyttää myös itseään päihderiippuvuuden kehittymisestä.
On tärkeää muistaa pitää huolta omasta jaksamisestaan.
”Läheisillekin on tukea tarjolla, esimerkiksi vertaistukiryhmiä on paljon.”
Älä yritä auttaa päihderiippuvaista väkisin
Suomen päihdehuoltolain mukaan täysi-ikäisellä henkilöllä on terveysvaaran ja väkivaltaisuuden vuoksi mahdollisuus lyhyeen tahdonvastaiseen hoitojaksoon. Tahdonvastaisia hoitojaksoja ei kuitenkaan juuri käytetä, koska ne eivät ole kovin tehokkaita.
”Jos täysi-ikäinen haluaa itse käyttää päihteitä, on hyvin vähän työkaluja vaikuttaa siihen väkipakolla. Usein motivaatio päihteiden käyttöön on number one. Ihmisen pitää itse haluta lopettaa se.”
Läheinen voi auttaa päihderiippuvuudesta kärsivää olemalla läsnä ja tukemalla erityisesti silloin, kun motivaatio lopettamiseen alkaa herätä.
”Siihen ei tarvita mitään terveydenhuollon koulutusta.”
Alaikäisen kohdalla tahdonvastaiseen hoitoon on lainsäädännöllisesti enemmän aukkoja. Alaikäiselle henkilölle voidaan tehdä tarkkailulähete tahdonvastaiseen hoitoon terveysvaaran, eli esimerkiksi huumausaineiden käytön, vuoksi.
Alaikäisen päihteidenkäyttöön on siis helpompi puuttua, mutta tällöinkin käytön loppuminen varmistetaan vain sillä, että henkilö itse haluaa lopettaa.
Älä menetä malttiasi, kun päihdeongelma orastaa tai läheinen retkahtaa
Retkahdukset eivät ole harvinaisia päihderiippuvuudesta toipuvalle. Läheisille se tietää tunteiden vuoristorataa toiveikkuudesta pettymykseen, eikä omia tunteitaan ole välttämättä helppo pitää kurissa. Maltin menettäminen ei kuitenkaan auta riippuvuudesta kärsivää.
Läheiseltä kysytään kärsivällisyyttä myös silloin, kun päihderiippuvuus on vasta kehittymässä. Riippuvuudesta kärsivä on yleensä viimeinen, joka tajuaa olevansa päihderiippuvainen.
”Ympäristö tajuaa sen paljon aikaisemmin, koska itselleen valehtelu liittyy päihderiippuvuuteen hyvin voimakkaasti.”
On yksilöllistä, milloin henkilö ymmärtää itse kärsivänsä riippuvuudesta.
Anna haaveilee normaalista ”tylsästä” arjesta, parisuhteesta ja lapsista sekä siitä, että saisi pysyä terveenä. © Sara Pihlaja