Autojen paikannus olisi vientivaltti Suomelle – Pääministeri Sipilän kaverit odottavat bisnestä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Väyläyhtiö olisi toteutuessaan nostanut taas keskustelun päätöksenteon sidonnaisuuksista. Pääministeri Sipilän liikemieskavereille aukeaisi isot markkinat autoilijoiden paikannuksen myötä.
Autoja ruuhkassa.

Ajatus autoihin asennettavista paikannuslaitteista tulee nousemaan esiin vielä monta kertaa. © LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

Vain reilu viikko ennen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) liikenneverkkoselvityksen julkistamista ja täystyrmäystä, julkaistiin vähälle huomiolle jäänyt tiedote . Se kertoi S-ryhmän Satakunnan alueosuuskauppaan kuuluva autoliike Palin Oy:n, tietoliikenneyritys Elisan sekä Helpten Oy -nimisen yhtiön yhteistyöstä. Yritykset tarjoavat autoilijoille palvelun, joka toimittaa auton diagnostiikka- ja sijaintitietoja eri yrityksille.

Näiden tietojen avulla esimerkiksi voidaan automatisoida ajopäiväkirjan pitäminen, tarkkailla ajotapaa polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi tai vaikkapa tilata hinausauto oikeaan paikkaan ja toimittaa korjaamolle tietoa auton vioista jo tien päältä. Myös vakuutusyhtiöt voisivat käyttää palvelun tietoja esimerkiksi liikennevakuutuksen hinnoittelun pohjana, jolloin vakuutuksen hinta voisikin perustua siihen, missä ja miten autolla ajetaan.

Palvelu perustuu ”mustaan laatikkoon”, joka asennetaan autoon. Se kytketään kiinni auton diagnostiikkaporttiin, josta se saa luettua mm. vikakoodeja reaaliaikaisesti. Lisäksi laatikossa on satelliittipaikannus auton liikkeiden seurantaa varten. Näitä laitteita Helptenille toimittaa Aplicom Oy, josta Helpten omistaa viidenneksen. Helptenin toimialaa taas on laitteella kerättävän datan käsittely ja sen jakaminen.

Molempien yhtiöiden yhtiöiden kannattavuus on ollut pitkään heikko ja niiden vakavaraisuus on kuralla. Omistajat ovat joutuneet pumppaamaan yhtiöihin rahaa vuosien ajan mm. Tekesin yritystukien jatkeeksi. Piristysruiske myyntiin olisi siis enemmän kuin tarpeen.

Väyläyhtiöön liittyneet paikannusta vaativat palvelut olisivat kertalaakista avanneet yhtiön tuotteille huikeat markkinat. Yritysten toimistoilla tuskin poksauteltiin samppanjapulloja, kun Berner ja Sipilä sopivat panevansa teiden yhtiöittämisen jäihin.

Aplicom on entisen Nokia-johtajan yritys

Helptenin ja Aplicomin on perustanut Vesa Helkkula. Aplicomin juuret ovat Nokian Mobile data -yksikössä. Helkkula työskenteli Nokialla johtotehtävissä vuoteen 1990 saakka. Siellä Helkkula järjesti yksikön myynnin Computec Oy:lle ja siirtyi työskentelemään ostajan palvelukseen. Vuonna 1995 yksikön liiketoiminta myytiin toimivalle johdolle, eli Helkkulan ja hänen yhtiökumppaneidensa perustamalle Aplicom Oy:lle.

Nokialla Helkkula oli saanut nähdä ensiaskeleet siitä noususta, jonka mahdollistaja oli yhteispohjoismaisen NMT-verkon rakentaminen 1970-luvulta alkaen. Valtion roolista uuden teknologian vauhdittamisessa kansainväliseen kärkeen on sittemminkin Suomessa haaveiltu ja yritettykin, mutta laihanlaisin tuloksin.

Kun ministeri Berner julkaisi liikenneverkkoselvityksensä, kirjoitti Aplicomin toimitusjohtaja ja Helptenin hallituksen puheenjohtaja Vesa Helkkula blogiinsa väyläyhtiön hyödyistä.

”Esimerkiksi vakuutusyhtiöt lähtevät todella liikkeelle älyautoilussa vasta, kun julkinen valta on tukemassa uusien palveluiden kehittymistä ja sellaisia palveluratkaisuja, joilla autot ovat liitettynä internettiin”, Helkkula kirjoitti.

Juuri väyläyhtiön perusajatukseen liittyvässä autojen seurannassa oli Aplicomin ja Helptenin kasvuharppauksen mahdollisuus. Autojen paikannus ei ajatuksena ole lainkaan uusi. Vuonna 2009 perustettu PANDA-yhteistyöryhmä alkoi Pohjolan, Aplicomin, Nokian, Destian ja Astarten (nyk. Helpten) hankkeesta, jota Helkkula koordinoi. Siinä vakuutusyhtiö Pohjola testasi mahdollisuutta hinnoitella liikennevakuutukset sen mukaan, miten ja missä autoilija ajaa. Tätä tietoa autoista keräsi Helpten Aplicomin laitteilla.

Sama PANDA-ryhmä kutsuttiin 2013 kertomaan ajatuksistaan, kun Jorma Ollilan työryhmä selvitti ”älykästä ja oikeudenmukaista” liikennettä. Työryhmän raportti ehdotti kilometrimaksuja, jotka olisivat perustuneet autojen seurantaan.

PANDA-ryhmän lisäksi Aplicom ja Helpten ovat päässeet vaikuttamaan päätöksentekoon ITS Finland ry:n kautta. Se on yritysten ja viranomaisten yhdistys, joka edistää älyliikennettä. Se on ajanut paikannukseen perustuvia maksuja jo vuosikymmenen ajan. Helkkula toimi sen hallituksessa aivan viime aikoihin saakka.

ITS Finland oli myös yksi niistä tahoista, joiden kanssa käytiin keskustelua valmisteltaessa Bernerin tuoretta liikenneverkkoselvitystä. Sen nimi kuitenkin unohtui ministeriön mukaan ainoana pois selvitykseen sisällytetystä yhteistyötahojen listauksesta.

Sipilä haikaili Suomea älyliikenteen koelaboratorioksi

Silloisen kansanedustaja Juha Sipilän johtama eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kestävän kasvun jaosto julkaisi vuonna 2014 raportin, jossa etsittiin tapoja luoda uutta talouskasvua Suomeen. Raportissa esiintyy sama Nokian menestyksen mieliin iskostama ajatus, että valtiovalta voisi päätöksillään luoda Suomeen uusia markkinoita, jotka kasvattaisivat kansainvälisiä menestystarinoita.

Yksi tällainen oli Sipilän jaoston raportin mukaan älyliikenne, jossa ”ottamalla käyttöön älyliikenteen ratkaisuja ensimmäisten joukossa maailmassa Suomi voi nousta markkinoiden kärkeen”. Konkreettisena toimenpiteenä raportti ehdotti liikenneverotuksen muuttamista ”suomalaiseksi älyratkaisuksi”, yritystukia, vienninedistämistä sekä älyliikenteiden kokeilualueiden perustamista.

Mahdollisina menestyjäyrityksinä raportissa mainittiin muun muassa Sipilän hyvin tuntema Elektrobit autoteollisuuden laitteiden ja ohjelmistojen valmistajana sekä Nokia navigaattoreiden ja karttatietopalvelujen valmistajana. Sittemmin Elektrobit on tosin myynyt Automotive-liiketoimintansa ja Nokia paikkatietoliiketoimintansa Heren. Raportissa paikannuslaitevalmistajana esiin nostettu Aplicom Oy sen sijaan on pysynyt Suomessa ja vanhojen omistajiensa käsissä.

Helkkulan ohella Aplicomin ja Helptenin taustalla vaikuttaa niin ikään Nokia-taustainen Elektrobitin suuromistaja Erkki Veikkolainen – Helkkulan johtajakaveri Nokiasta ja Sipilän johtajakaveri Elektrobitistä. Hän on sijoittanut molempiin yhtiöihin jo vuosikymmen sitten. Aplicomin hallituksessa hän on istunut vuodesta 2005.

Sipilän ja Aplicomin polut taas ovat ristenneet jo Aplicomin alkutaipaleella. Helmikuussa 1999 Jouhkien suvun pääomistama pankkiiriliike Arctos Capital oli tullut pienellä panoksella Aplicomin osakkaaksi. Juha Sipilä puolestaan oli nimitetty Timo Jouhkin johtamaan Arctosin hallitukseen alle vuotta aiemmin.

Pian kaupan jälkeen Arctos fuusioitui osaksi Conventumia, josta tuli seuraavina vuosina Aplicomin suurimpia omistajia. Helpten tai Aplicom eivät vastanneet Seuran pyyntöön saada yhtiöiden tämänhetkiset osakasluettelot nähtäväksi. Sipilä itse tai hänen sijoitusyhtiönsä ei tiettävästi ole koskaan omistanut Aplicomia tai Helpteniä.

Yritysjohtajia eduskuntaan

Tammikuussa 2015 oppositiojohtaja Juha Sipilä kertoi päätoimittajatapaamisessa uutisen. Hän oli henkilökohtaisesti houkutellut keskustan ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleihin kaksi yritysjohtajaa: Anne Bernerin ja Vesa Helkkulan.

”Päätökseeni lähteä kansanedustajaehdokkaaksi on vaikuttanut erityisesti Juha Sipilän, Keskustan puheenjohtajan, uudenlainen ote yhteisten asioiden hoitamisessa ja hänen pyyntönsä lähteä mukaan. Hänen rehellinen mutkattomuutensa, asioiden tekeminen yhdessä ja huolellinen asioiden valmistelu ennen päätöksentekoa ovat arvoja, joita nyt tarvitaan. Olen päättänyt tukea osaltani hänen tietään pääministeriksi. Samankaltaisen taustani ja pitkän politiikan ulkopuolisen kokemukseni vuoksi voin tuoda kansalaisten toivomaa mutkattoman rehellistä toimintaa ja tuloksellista panosta eduskuntatyöhön”, hehkutti Vesa Helkkula päätoimittajatapaamista seuraavana päivänä STT:lle lähetetyssä tiedotteessa .

Helkkulan äänisaalis jäi vaatimattomaksi. Sen sijaan Sipilästä tuli pääministeri ja hän nosti Bernerin liikenne- ja viestintäministeriksi, jota hän on voimakkaasti tukenut niin veroparatiisiyhtiöitä, Finaviaa kuin liikenneverkkoselvitystäkin koskeneiden kohujen keskellä.

Autojen paikannus uudelleen esiin

Bernerin liikenneverkkoselvitys nosti takajaloilleen niin hallituskumppanit kuin monet keskustalaisetkin. Pian tämän jälkeen Sipilä ja Berner kertoivat hautaavansa esityksen.

Varmana voi sen sijaan pitää sitä, että ajatus autoihin asennettavista paikannuslaitteista tulee nousemaan esiin vielä monta kertaa joko oikeudenmukaisten ruuhka- tai vakuutusmaksujen, sähköautojen rapauttaman polttoaineverokertymän tai suomalaisyritysten maailmanvalloituksen mahdollistajana.

Todennäköinen seuraava keskustelunavaus on Bernerin viime syyskuussa asettaman ex-pääministeri ja ex-nokiapomo Esko Ahon (kesk.) vetämän työryhmän ”visio siitä, miten liikenne- ja viestintäjärjestelmän rohkealla kehittämisellä luodaan Suomen hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja kansantaloudelle suotuisa ympäristö”. Tämän vision on tarkoitus valmistua huhtikuun loppuun mennessä.

 

X