Avioliittolaista voi tulla ikiliikkuja – kansalaisaloitteet voivat kumota toisensa vuorotellen
Oikeusoppineen mukaan samaan lakiin puuttuminen toistuvasti olisi ”yhteiskunnan epävakauden merkki”.
Tasa-arvoisen avioliittolain kannattajia mielenosoituksessa Kansalaistorilla Helsingissä marraskuussa 2014. Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain äänin 105–92.
Uusi kansalaisaloite voi kumota viime vuonna kansalaisaloitteella aikaan saadun tasa-arvoisen avioliittolain.
Eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain viime vuoden lopulla. Laki tulee voimaan vuonna 2017.
Nyt se yritetään kuitenkin kumota uudella kansalaisaloitteella.
Lähes 38 000 ihmistä on allekirjoittanut Aito avioliitto ry:n ”vasta-aloitteen”.
Tästä on yhdistyksen mukaan kyse: Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.
Lakialoitteen menemiseen eduskunnan käsittelyyn tarvitaan 50 000 ihmistä. Tasaisen vauhdin taulukolla määrä ylittyy ennen määräpäivää, syyskuun loppua.
Ei pysyvää asemaa
Voidaanko uunituoretta tasa-arvoista avioliittolakia heti muuttaa?
Korkeimman hallinto-oikeuden entisen hallintoneuvoksen, selvitysmies Lauri Tarastin mielestä tilanne on epätodennäköinen mutta mahdollinen.
”Ensinnäkin kumoamiskäsittely kestää varsin kauan aikaa, mutta totta kai laki voidaan kumota. Lailla ei ole mitään pysyvää asemaa”, Tarasti sanoo.
Eduskunnan lakivaliokunta voi tahtoessaan kiirehtiä lakialoitteen etenemistä. Niin tuskin tapahtuu.
Periaatteessa se olisi kuitenkin mahdollista.
Nykyinen eduskunta tunnetaan konservatiivisempana kuin edellinen. Kansalaisaloitteen eteneminen laiksi kestää noin neljä vuotta, mikä on eduskuntakauden verran.
Eli jos nykyinen eduskunta kumoaa vuonna 2017 voimaan tulevan avioliittolain, seuraava voi taas asettaa sen voimaan. Periaatteessa on mahdollista, että laki tulisi voimaan ja kumottaisiin ja taas laiksi asetettaisiin kansalaisaloitteiden perusteella neljän vuoden välein.
Avioliittolaki kiikkulaudalla
Tarastin mielestä kansalaisaloitteen aikaansaaman lain kumoaminen uuden kansalaisaloitteen nojalla on epätodennäköistä mutta mahdollista.
”Ei se tietenkään anna mitenkään hyvää kuvaa yhteiskunnan toiminnasta, jos ollaan niin epävarmoja, että päätetään yhtenä päivänä näin ja sitten toisena muutetaan mielipidettä.”
Tarasti toteaa, että Suomessa voidaan nähdä tilanne, jossa yksi ryhmä saa aikaan lain ja toinen kumoaa sen.
”Siitä voi tulla kiikkulauta, jossa toinen pää pääsee vuorollaan irti maasta ja toinen on maassa”, hän sanoo.
”Yhteiskunnallisesti katsottuna se olisi tietenkin epävakauden merkki, mutta ei siinä mitään valtiosäännöllistä estettä ole.”
Kaikilla oikeus
Oikeusministeriö aloitti kansalaisaloitepalvelunsa vuonna 2012. Kukin voi tehdä palvelun kautta lakialoitteensa, ja jos se saa 50 000 kannattajaa puolen vuoden aikana, eduskunta ottaa lain käsittelyyn.
Tasa-arvoista avioliittolakia ajava kansalaisaloite on kerännyt ylivoimaisesti eniten ääniä, yli 160 000.
Aloitteen edelliselle eduskunnalle esitellyt Tahdon2013-kampanjan puheenjohtaja Senni Moilanen ei ole huolissaan.
”Meillä on vahva usko, että tässäkin eduskunnassa enemmistö kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia”, Moilanen sanoo.
”Kaikilla kansalaisilla on oikeus tehdä aloite, myös kanssamme eri mieltä olevilla.”