Miksi Suomi säästää eikä tarjoa ruoka-apua ukrainalaisille? – MLL: ”Kohtaamme lapsia, jotka eivät ole saaneet lämmintä ateriaa viikkoon”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Ukrainalaisia Puolassa Przemyslin kaupungissa World Central Kitchenin avustusteltan luona.
Ukrainalaisia Puolassa Przemyslin kaupungissa World Central Kitchenin avustusteltan luona. © Joel Carillet / iStock
Sotaa paenneilla ukrainalaisilla on Suomessa pulaa perustarpeista: raha ei riitä ruokaan, eikä osa lapsista ole saanut lämmintä ateriaa viikkoon.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin toimipisteissä käy viikoittain ukrainalaisia perheitä, jotka ovat nälissään.

”On järkyttävää, että niin suuri osa Suomeen tulleista ukrainalaisista on yksityisen hyväntekeväisyyden varassa”, sanoo MLL:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone.

”Kohtaamme lapsia, jotka ovat eivät ole saaneet lämmintä ateriaa viikkoon.”

Piiri pyörittää kolmea avustuspistettä, niin sanottua help centeriä: Vallila help centeriä yhteistyössä Ukrainalaisten yhdistyksen kanssa sekä Vantaalla ja Espoossa yhdessä kaupunkien kanssa.

Avustuspisteissä työskentelee sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin työntekijöitä että runsaasti vapaaehtoisia. Monet heistä ovat järjestäneet spontaaneja keräyksiä oman työpanoksensa lisäksi.

”Emme ole vapaaehtoisilta mitään pyytäneet, mutta he tietävät, että kaikesta on pulaa ja järjestävät siksi lähipiirissään keräyksiä.”

Eräs vapaaehtoisista kertoi ostaneensa omilla rahoillaan ruokaa perheelle, kun päivän ruoat oli jo jaettu heidän saapuessa paikalle. Toinen vaihtoehto olisi ollut sanoa perheelle, että tulkaa huomenna uudestaan.

”Hänellä ei ollut sydäntä katsoa nälkäisiä lapsia.”

Ukrainasta saapuvat yhä huonommassa kunnossa

Sodan pitkittyessä Suomeen saapuvat ukrainalaiset ovat huonommassa kunnossa kuin aiemmin maahan saapuneet. Tämä on huomattu MLL:n Uudenmaanpiirin avustuspisteillä.

”Toisaalta on huojentavaa huomata, että he, jotka ovat saapuneet aiemmin, voivat nyt paremmin. Avusta on ollut hyötyä. Sen näkee heistä ihan paljain silmin.”

Moni apua saaneista ukrainalaisista jää itsekin vapaaehtoiseksi. Jos töitä ei heti järjesty, muiden auttaminen voimaannuttaa. Murehtimisesta tulee hallittavampaa.

Avustuspisteille on saatu ukrainalaisia vapaaehtoisia eri ammattiryhmistä: esimerkiksi auttamistyön ammattilaiset, psykologit ja opettajat ovat vetäneet vertaistukiryhmiä.

”Ensimmäisinä viikkoina ihmiset eivät välttämättä jaksa ottaa kontaktia. He ovat väsyneitä, eivätkä jaksa tehdä oikein mitään. Sitten kun he saavat apua, he ryhtyvät itse auttamaan.”

Lue myös: Ukrainalaiset saavat kyseenalaisia majoitus- ja työtarjouksia – Ihmiskaupan ja hyväksikäytön riskit tiedostetaan jo raja-alueilla

Kotimajoitus aiheuttaa haastavan tilanteen

Ukrainalaisista 70 prosenttia on kotimajoituksessa eikä tavalliseen tapaan vastaanottokeskuksissa. He joutuvat siis järjestämään itse ruokahuoltonsa.

Vastaanottoraha on pieni: esimerkiksi yksinhuoltaja kahden lapsen kanssa saa reilut 700 euroa kuukaudessa.

”Se on aika vähän kolmelle, kun pitää hankkia ruoat, hygieniatarvikkeet, vaatteet, bussiliput ja maksaa puhelinlaskut. Osa maksaa lisäksi yhtiövastiketta majoituksestaan.”

Suomesta oli toukokuun loppuun mennessä hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa 25 530 ukrainalaista. Heistä runsas kolmannes on alaikäisiä.

Vertailun vuoksi: ennätysvuonna 2015 turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä. Silti uusia vastaanottokeskuksia on perustettu tänä keväänä vain kolmannes siitä, mitä syksyllä 2015 perustettiin.

”Valtio tässä tietysti säästää. Kotimajoitus tulee paljon halvemmaksi kuin majoittuminen vastaanottokeskuksessa. Se vaan näyttää johtavan tilanteeseen, jossa ihmiset ovat yksityisen hyväntekeväisyyden varassa.”

Metsähuone on arviossaan oikeassa. Esimerkiksi Valtion vuoden 2022 talousarvioesityksessä vastaanottokeskusvuorokauden hinnaksi oli arvioitu 54 euroa.

Kuukausi vastaanottokeskuksessa maksaisi tällä taksalla 1620 euroa per henkilö.
Kotimajoituksessa kolmihenkinen perhe ei maksa valtiolle tästä puoliakaan.

Vastaanottorahan viiveitä korjattu, mutta paikallisia ongelmia voi olla yhä

Yle ja Helsingin Sanomat kirjoittivat huhti-toukokuun vaihteessa, että vastaanottorahan maksamisessa on ollut viiveitä.

Sittemmin Maahanmuuttovirasto ohjeisti vastaanottokeskuksia ja tilanne on parantunut huomattavasti. Paikallisesti hakemusten käsittelyssä ja rahan maksatuksessa voi silti olla edelleen ongelmia, kertoo Olli Snellman, Migrin tulosalueen johtaja.

”Uusia vastaanottokeskuksia ja sivutoimipisteitä on perustettu vauhdilla. Väistämättä kestää, että henkilökuntaa saadaan, heidät saadaan ohjeistettua ja tietojärjestelmät toimimaan.”

”Vastaanottorahan maksaminen on asetettu tärkeysjärjestyksessä yhdelle etusijoista ja sitä käsittelevää ohjeistusta on annettu meiltä paljon.”

Olli Snellman muistuttaa myös, että tilanne poikkeaa vuoden 2015 tilanteesta, jolloin Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita. Nyt suurin osa majoittuu keskusten ulkopuolella, ja se aiheuttaa ongelmia myös ihmisten tavoittamisessa.

”Nyt suojelua hakeneet ihmiset ovat myös pitkälti samaa kieliryhmää, ja on vaikeaa saada riittävää määrää tulkkeja avustamaan heitä. Ukrainalainen ei välttämättä halua esimerkiksi venäjänkielistä tulkkia.”

Lue myös: Ihmisten halu auttaa on yllättänyt Ukrainalaiset Suomessa -yhdistyksen – Ei enää vaatteita, pula on lääkkeistä ja taktisista varusteista

Riittääkö apua jatkossakin?

MLL:n Pia Metsähuone on huolissaan siitä, että sodan pitkittyessä vapaaehtoisten apu tyrehtyy, ja ukrainalaisten tilanne vaikeutuu Suomessa entisestään. Yksityisten ihmisten perustamia tukipisteitä on jo lakkautettu ja useampi on lopettamassa pian.

”On ymmärrettävää, että ihmiset väsyvät, kun sodalle ei näy loppua ja toimintaa pyöritetään omalla vapaa-ajalla ilman ammattilaisten tukea.”

Järjestöjen rahkeet avustustoimintaan ovat suuremmat, mutta vapaaehtoisten työpanoksella sekä raha- ja tarvikelahjoituksilla on silti niillekin iso merkitys. Siksi Pia Metsähuone vaatii, että julkisen sektorin on otettava tilanteesta vastuuta.

”Ei meillä Suomessa voi olla sellaista tilannetta, että täällä on lapsiperheitä nälissään, ja heitä ruokitaan erilaisilla keräyksillä ja lahjoitusvaroilla. Valtion on järjestettävä tai rahoitettava ukrainalaisten tarvitsema apu.”

X