Bahamalla katastrofi etenee yhä hirmumyrskyn päätyttyäkin: ”Vaikka tv-kamerat sammuvat, ihmisten hätä jatkuu”
Bahamalla siivotaan yhä hirmumyrsky Dorianin jälkiä. Suomalaisen avustustyöntekijän mukaan tilanne kriisialueella on yhä kaukana normaalioloista.
Bahamalla poikkeusolot jatkuvat yhä hirmumyrskyn jäljiltä.
Hurrikaani Dorian iskeytyi Bahama-saarille 3. syyskuuta 2019.
Nyt Suomen Punaisen Ristin logistiikkayksikön tiiminjohtaja Jouko Ala-Outinen on ollut saarilla puolitoista kuukautta.
Katastrofialueella poikkeusolot jatkuvat yhä.
”Bahamalaisten arjessa tämä näkyy monin tavoin: Kodit ovat tuhoutuneet, jälleenrakennus ei ole vielä päässyt alkamaan ja ihmiset ovat evakossa, vailla työtä.”
Hirmumyrskyn tuhot vaikuttavat myös lapsiin, joiden koulunkäynti on keskeytynyt, kun koulut ovat suljettuina.
Listaa voisi Ala-Outisen mukaan jatkaa loputtomiin.
Edelleenkin noin 150–200 ihmistä hakeutuu päivittäin SPR:n autettavaksi.
”Teemme kaikkemme, jotta jokainen hätää kärsivä saa apua. Ketään emme lähetä tyhjin käsin pois.”
Vielä ei voi rakentaa uutta
Vaikka välittömän hätäavun tarve alkaa pienentyä, saarten jälleenrakennusvaihe on vasta alkamassa. Sen tiellä on vielä isoja esteitä.
Punainen Risti tarvitsee Bahaman valtion vetoapua – kuten esimerkiksi pikaisia päätöksiä siitä millaisilla rakennusmääräyksillä uudet rakennukset tehdään.
Abaco-saarilla oli ennen hirmumyrsky Doriania rakennettu muun muassa laittomia taloja, rakennussäännöistä piittaamatta. Tämä kostautui myrskyn tullessa, kun hökkelit hajosivat.
Nyt jälleenrakennusta ei kannata aloittaa ennen uusien rakennusmääräysten laatimista ja käyttöönottoa.
Bahamalla hirmumyrsky tuhosi taloja ja koteja. © Maria Santto / Suomen Punainen Risti
Ruoka- ja hygieniapaketit yhä tarpeen Bahamalla
Jouko Ala-Outinen kertoo, että Punainen Risti jakaa vielä lähiviikkoina avunsaajille ruoka- ja hygieniapaketteja sekä muuta avustusmateriaalia Nassaussa, Grand Bahamassa ja Abacos -saarilla.
Seuraavaksi avustusjärjestöt alkavat tukea suoraan niitä perheitä, jotka ovat menettäneet kaiken omaisuutensa.
SPR:n katastrofityöntekijä Jouko Ala-Outisen asiantuntija-apua tarvitaan Bahaman jälleenrakentamisessa © Punainen Risti
Ennen kuin tukea voidaan antaa, edessä on aikaavievä etukäteisselvittely: kotinsa menettäneiden perheiden todellinen taloudellinen tila ja tuentarve täytyy tutkia erikseen.
Perheiden kohtalot koskettavat Bahamalla
Ala-Outinen palaa katastrofikentältä kotimaahan marraskuun alussa.
Vaikka tuolloin odottavatkin uudet haasteet, bahamalaisten kohtalot säilyvät kokeneen katastrofityöntekijän mielessä vielä pitkään.
Ala-Outinen muistaa erityisesti yhden perheen, joka oli evakuoitu Abacon saarelta Nassauhun.
”Hirmumyrsky oli vienyt heiltä kaiken”, Ala-Outinen kertoo.
”Yhtenä päivänä äiti saapui paikallisen Punaisen Ristin toimistolle etsimään apua perheelleen. Saimme luovuttaa äidille ison ruokapaketin ja hygieniatarvikkeita sekä vaatteita koko perheelle – äidin suuri kiitollisuus jäi mieleen.”
Bahaman hurrikaani tuhosi koteja ja riepotteli ihmisten omaisuutta. © Maria Santto / Suomen Punainen Risti
”Vaikka tv-kamerat sammuvat, ihmisten hätä jatkuu”
Jouko Ala-Outinen on huomannut kriisiasiantuntijan työvuosinaan, kuinka nopeasti yksi katastrofialue vaipuu mediassa unohduksiin seuraavan jo vaatiessa huomiota.
Todennäköisesti kohta uutisissa aletaan puhua siitä, millaista humanitääristä apua tarvitaan Syyriassa Turkin hyökkäyksen kohteena olleilla alueilla.
”Maailmassa tapahtuu kriisejä jatkuvasti. Media menettää kiinnostuksen kulloiseenkin katastrofiin heti, kun isot otsikot on julkaistu ja suorat lähetykset televisiosta ovat loppuneet.”
Vaikka tv-kamerat ovat sammuneet, ihmisten hätä ja avuntarve kuitenkin jatkuvat.
Ebony Thomas, 15 asuu McLeanin rannikkokylässä Grand Bahaman saarella. Perhe saa puhdasta vettä tankillisen kerrallaan hätäapua tarjoavilta järjestöiltä. Ebony odottaa, että pääsisi jonain päivänä lämpimään kylpyyn © Maria Santto / Suomen Punainen Risti
Katastrofeista toipuminen vie vuosia
Kun kriisi iskee, paluu normaaliin arkeen kestää. Joskus tilanteet näyttävät epätoivoisilta vielä vuosienkin jälkeen.
Ala-Outinen ottaa esimerkiksi Bangladeshin maanjäristyksen vuonna 2016, jossa SPR ylläpiti kenttäsairaalaa.
”Samaa sairaalaa tarvitaan edelleen, ja pakolaiset ovat samoissa leireissä kuin kolme vuotta sitten.”
Toinen esimerkki on Haiti, jonka maanjäristyksestä on kulunut jo 10 vuotta. Silti sielläkin ollaan vasta aloittamassa jälleenrakennusta.