Black Friday villitsee – Mitä jos päättäisikin olla ostamatta mitään tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen?

Amerikkalainen Black Friday -alennusmyynti saa shoppailijat liikkeelle Suomessakin. Älä osta mitään -päivä ja Lahjoituslauantai kannustavat unohtamaan ostamisen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomalaisten kiinnostus Black Friday -alennuspäivää kohtaan kasvaa. Päivää koskevien Google-hakujen määrä on noussut vuodesta 2013 lähtien.

Amerikkalainen Black Friday -alennusmyynti saa shoppailijat liikkeelle Suomessakin. Älä osta mitään -päivä ja Lahjoituslauantai kannustavat unohtamaan ostamisen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Pauliina Karjalainen

Black Friday tulee – entistäkin suurempana, lupailee elektroniikkaliikkeen mainoslause. Toisen firman sloganissa hehkutetaan kisan alkamista: The race is on Black Friday.

Yhdysvalloissa alkunsa saanut Black Friday eli musta perjantai on kiitospäivää seuraava jättimäinen alennusmyynti, joka aloittaa joulusesongin USA:ssa. Amerikkalaiset tuhlaavat mustana perjantaina miljoonia dollareita ja viime vuosina alepäivä on siirtynyt entistä laajemmin kivijalkaliikkeistä verkkokauppaan.

Hiljalleen Black Fridaysta on kasvanut Suomessakin merkittävä myyntipäivä. Suomalaisten kasvaneesta kiinnostuksesta alepäivää kohtaan kertookin se, että päivää koskevien Google-hakujen määrä on kasvanut vuosittain neljänneksellä vuodesta 2013 lähtien.

Vaikka musta perjantai tarkoittaa kaupoille vilkasta päivää, Black Friday on saanut osakseen myös kritiikkiä. Esimerkiksi vuonna 2008 amerikkalaismediassa uutisoitiin laajasti tapauksesta, jossa Wal-Martin työntekijä kuoli jäätyään ostoksille rynnineiden asiakkaiden jalkoihin. Alennusmyynnin on kerrottu myös aiheuttaneen epäinhimillisiä työskentelyolosuhteita.

Black Fridayn on myös nähty lietsovan turhaan kuluttamiseen. Kulutusyhteiskunnan aiheuttamat vaarat taas ovat olleet viime aikoina tapetilla, kun 15 000 tieteentekijää ympäri maailmaa julkaisi ”Maailman tieteilijöiden varoitus ihmiskunnalle: toinen huomautus” -hätähuutonsa. Tieteilijöiden mukaan ihmiskuntaa uhkaa joukkotuho, jos kulutustottumukset ja väestönkasvu jatkuvat nykyisellä tahdilla.

Black Fridayta silittävät vastakarvaan myös kampanjat Suomessa. Mitä jos jättialennusten päivänä päättäisikin olla ostamatta mitään tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen?

Ostolakkopäivä alkoi yhden miehen ideasta

Vuonna 1992 kanadalaista mainosmiestä kismittivät kuluttamisen ihanuudella revittelevät mainokset. Syntyi idea järjestää yhteinen protesti kulutusjuhlaa vastaan. Vancouverissa järjestetyn, ensimmäisen ostolakkoon kehottavan päivän jälkeen mainosmiehen ideaan on tartuttu ympäri maailmaa. Myös Suomessa, sillä tänään perjantaina vietetään 25. kertaa Älä osta mitään -päivää.

”Tarkoituksena on haastaa kulutuskeskeistä elämäntapaa. Etenkin ei-niin-harkittuja kulutusvalintoja. Varmaan kaikki ajattelevat, että kulutus on joissain muodoissa välttämätöntä, mutta Black Fridayn valtavat mainoskampanjat tähtäävät siihen, että ihmiset tekisivät impulsiivisiakin ratkaisuja”, kertoo teemapäivää koordinoivan Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Alusta asti ostolakkopäivän ajankohdaksi on valikoitunut juuri Black Friday. Tuomivaaran mukaan Suomessa on tosin käynyt niin, että Älä osta mitään -päivän viettämisen alkuaikoina mustan perjantain idea oli vielä melko tuntematon ja kiinnostus alepäivään on kasvanut vasta viime vuosina. Aluksi Suomessa ihmeteltiin, mitä yhden päivän ostopaastolla voidaan saavuttaa, mutta sittemmin on oivallettu, että tavoitteena on omien kulutusvalintojen pohtiminen

”Vaikka moni ympäristöasia hoidetaan meillä ihan hyvin, kulutustasomme on niin korkea, että se näkyy maapallon kantokyvyn heikkenemisessä. Eli suomalaisten kulutuksella on vaikutuksia muun muassa ilmastonmuutokseen ja lajikatoon”, Tuomivaara sanoo.

Entä jos kuitenkin yhdenkin päivän ostolakko tuntuu liian vaikealta ja joululahjatkin pitäisi hankkia? Silloin Tuomivaaran neuvo on välttää kertakäyttöisten tuotteiden ostamista ja suosia kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja tuotteita. Vaihtoehtona toimivat myös aineettomat palvelut: mitä jos ostaisi lahjaksi vaikkapa lahjakortin hierontaan tai lipun museoon?

”Voi miettiä myös sitä, voisiko omalla kuluttamisella olla myös muita kestävyysvaikutuksia. Voisiko ostaa jotakin sellaista, minkä tuotto menisi hyväntekeväisyyteen?”

Auta muita ja kerro siitä somessa

Jos Black Fridayna tuli kuitenkin shoppailtua, kulutuskrapulaa voi loiventaa vielä huomenna lauantaina osallistumalla Lahjoituslauantai-somekampanjaan. Sillä halutaan tuoda auttamista näkyväksi ja edistää suomalaista lahjoituskulttuuria.

”Siinä missä Black Friday tekee shoppailua näkyväksi, niin mielestäni yhtä hyvin voi olla päivä lahjoittamiselle. Vapaaehtoistyö on ollut pitkään lähellä suomalaisten sydäntä, mutta meidän lahjoituskulttuurimme on vielä nuorta”, kertoo kampanjan liikkeelle laittanut Pinja Hirvilammi.

Kampanjaan osallistutaan näin: mietitään, mitkä teemat ovat itselle tärkeitä ja tutustutaan eri järjestöihin. Kun sopiva järjestö löytyy, tehdään päätös lahjoittamisesta tai vapaaehtoiseksi ryhtymisestä. Sen jälkeen päätöksestä kerrotaan maailmalle haluamassaan sosiaalisen median kanavassa #lahjoituslauantai-tunnisteella.

”Kampanja tarjooa lisäelementin kansalaisvaikuttamiseen, jonka ei tarvitse olla vain sitä, että maksaa veronsa ja äänestää. Se voi olla myös sitä, että on osana luomassa muutosta, jonka haluaa nähdä. Joko lahjoittamalla tilanteestaan riippuen rahaa tai aikaa”, Hirvilammi tiivistää. 

Yhdysvalloissa Lahjoituslauantain vastinetta, Giving Tuesdayta, on vietetty vuodesta 2012. Sittemmin konsepti on levinnyt ja esimerkiksi vuonna 2015 tempaus sai aikaan 2,4 miljoonaa rektioita sosiaalisessa mediassa. Suomessa Lahjoituslauantaita vietetään toista kertaa.

Vaikka suomalainen lahjoittaa erilaisille järjestöille keskimäärin 30 euroa vuodessa, hyvät teot pidetään helposti vakan alla. Siltikin vaikka Hirvilammin mukaan tarvetta lahjoittamiselle olisi enemmän kuin ennen.

”Monille järjestöille lahjoittaminen on erityisen tärkeää nyt, kun kehitysyhteistyörahoja on leikattu. Se in iskenyt järjestöihin kovasti. Kun valtio ei tue, yksityisten ihmisten tuesta tulee todella tärkeää, että saadaan esimerkiksi edistettyä tasa-arvoa ympäri maailmaa.”

X