Euroviisumenestys piristää Suomen musiikkivientiä – ”Musiikkielämä tarvitsee kansainvälistymisessä esikuvia ja sitä Blind Channel on”
Kuudes sija on harvassa kilpailussa mikään suuren mitalijuhlan aihe, mutta 2020-luvun yltäkylläisissä Euroviisuissa se on Suomelle pieni ihme ja suuri ilon paikka. Sitten Lordin vuoden 2006 voiton yksikään suomalainen viisuesiintyjä ei ole yltänyt samaan kuin oululainen Blind Channel.
(Vuonna 1973 Marion Rung sijoittui Tom tom tom -esityksellään kuudenneksi, mutta esiintyjämaita oli tuolloin huomattavasti vähemmän.)
Jos ammattilaisraatien sijaan pelkät yleisöäänet laskettaisiin, rockyhtye olisi tullut Rotterdamin kisassa neljänneksi.
Ja nimenomaan tämä viisuyleisön suosio kertoo musiikinviejille paljon: tätä halutaan.
Koneisto valmiina
Yhtye on kertonut, että sen tulevan kesän keikkakalenteri näyttää jo valmiiksi täydeltä, vaikka koronan takia on vielä epäselvää millaisille yleisöille esiintymisiä voidaan missäkin tehdä.
Myös alan vientiorganisaatio Music Finland uskoo, että fanien keskisormia värjänneelle murjotusrockille on nyt tilausta.
”Vientiä hyödyttää suuresti se, että Blind Channellilla on vuosia ollut selkeä kansainvälistymisstrategia ja globaali ajattelutapa”, sanoo toiminnnanjohtaja Kaisa Rönkkö.
Ammattimaisuutta kuvaa, että oululaisjoukolla oli kansainvälinen levytyssopimus valmiina jo ennen viisufinaalia.
”Euroviisut itsessään eivät perinteisesti ole olleet mikään itsestään selvä ponnahduslauta kansainväliselle uralle – eikä edes voitto takaisi mitään. Blind Channel osasi ottaa Euroviisuista irti juuri sen, mikä hyödyttää jo heidän lupaavasti alkanutta kansainvälistä uraansa”, Kaisa Rönkkö arvioi.
Yhtye on osannut tehdä monia asioita oikein – ja ennen kaikkea se on uskaltanut luottaa itseensä myös niinä hiljaisina aikoina, kun sen musiikkityyli ei ole ollut Euroopan radiopoppilistoilla niin sanotusti kuuminta hottia.
”Yksi suomalaisen musiikkiviennin perushaasteista on ollut niinsanottu kultainen häkki eli ottaa riski ja uskaltautua toimivalta kotimarkkinalta määrätietoisesti kansainvälisille areenoille – se vaatii riskinottoa ja investointikykyä”, Rönkkö kertoo.
”Uskon, että tämän kaltaiset tarinat, joissa tuodaan selkeästi ja rohkeasti esille oma kunnianhimo, kannustavat myös tulevia sukupolvia.”
Näin hienoa on livenä
Korona on kurittanut tapahtuma-alaa yli vuoden ajan. Siksi viisujen kaltaiset onnenhetket ovat juuri nyt Rönkön mielestä psykologisestikin poikkeuksellisen tärkeitä.
”Yhtyeen menestys viestii musiikkikentälle uskoa siihen, että suomalainen musiikki on korkeaa kansainvälistä tasoa ja sen maailmalle vieminen on mahdollista, mutta vaatii tekijöiltään kärsivällisyyttä, sen oikean mahdollisuuden odottamista ja toisaalta tilaisuuden käyttämistä rohkeasti kun sitä tarjotaan. Suomalainen musiikkielämä tarvitsee kansainvälistymisessä esikuvia ja sitä Blind Channel on.”
Toinen vaikutus tulee välillisesti. Televisiokatsojillekin välittyi Rotterdamista elävän musiikin esiintyjien riemu ja ilo.
Se luultavasti palautti ihmisten mieliin, millainen elämys live-konserteissa käyminen onkaan.
Muitakin kilpailuja on
Kaisa Rönkkö muistuttaa myös, ettei musiikkialalla kilpailukausi pääty Euroviisuihin. Muitakin areenoita on niin kevyen kuin klassisenkin musiikin mittelöille – ja kaikissa suomalaiset artistit voivat loistaa yhtä merkityksellisesti.
Hän sanoo itse odottavansa seuraavaa, koronan takia keväälle 2022 siirrettyä Sibelius-viulukilpailua.
”Siellä suomalaisviulistien menetyksen jännittämisen lisäksi on aina tunne, että kansainvälisen musiikkimaailman katse osuu Suomeen ja meillä on mahdollisuus toimia tietynlaisena musiikin solmukohtana ja esitellä monipuolisesti osaamistamme. Kilpailu kestää useamman kierroksen ja siinä on helppo heittäytyä eräänlaiseen kisahurmokseen.”
