Botteja ja puolitotuuksia – varsinaista loanheittoa ei vaalikampanjoissa ole vielä nähty, mutta mistä se johtuu?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© timo heikkala/lk
Vaalikampanjoissa likaisten temppujen osasto on ollut hiljaa. Vain Venäjä-mieliset bottihyökkäykset ovat lianneet vaaleja.

Mediapeliä, parahti keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen vuonna 1994.

Kolmanneksi jäänyt Väyrynen syytti epäonnistumisestaan MTV:n uutisia. Se oli julkaissut vaalipäivän aattona haastattelun, jossa esitettiin ilmeisen perätön epäily, että Väyrynen olisi tilannut Venäjän Suomen-suurlähettiläältä Juri Derjabinilta menestystään edistäväksi tarkoitetun nootin.

Nykyisessä presidentinvaalikampanjoinnissa ei ole koettu likaisia temppuja. Niihin eivät ole turvautuneet ehdokkaat, heidän tukiryhmänsä eikä mediakaan.

”Tässä näkyy vaalien yleisasetelma. Kun Sauli Niinistön uudelleenvalinta on todennäköistä, kilpailijat eivät ole halunneet pilata suhteitaan häneen. Myös ehdokkaiden panostukset sosiaaliseen mediaan ovat olleet samasta syystä yllättävän vähäisiä ja kampanjabudjetit pieniä”, selittää kokenut toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen.

Uimosen mielestä esimerkiksi Laura Huhtasaari ei ole käynyt oikeaa presidentinvaalikampanjaa, vaan tehnyt presidentinvaalin varjolla jo perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjaa.

Puolitotuuksia

Väyrynen ei ole historian ainoa lokaa silmilleen saanut ehdokas. Osansa ovat saaneet Urho Kekkonen, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja monet muut. Useat väitteet ovat olleet valheita, jotkut sentään puolitotuuksia.

Nytkin ehdolla oleva Väyrynen on haastanut Niinistöä kovin mielipitein.

”Väyrynen on latonut pöytään omia teesejään. Faktantarkistuksessa on kumottu muun muassa hänen Niinistöön kohdistamia, Suomen euroon siirtymistä koskeneita väitteitään”, Uimonen sanoo.

Somemanipulaatiota

Ehdokkaiden Twitter-tilien joutuminen Venäjä-myönteisten toimijoiden tekemien bottihyökkäysten kohteiksi on ollut tämänkertaisten vaalien uusi ilmiö. Hyökkäykset ovat kohdistuneet ainakin Niinistön ja Pekka Haaviston tileihin.

”Venäjältä tulisi varmasti aikamoinen arsenaali vaikutusyrityksiä, jos Suomessa järjestetään joskus kansanäänestys Nato-jäsenyydestä”, Uimonen ennakoi.

”Nyt koettu lienee tarkoitettu täältä pesee -tyyppiseksi varoitukseksi.”

Venäjän pyrkimys sekaantua muiden maiden vaaleihin lienee lisääntynyt viime vuosina. Tutkitaanhan Yhdysvalloissa jopa Venäjän mahdollista toimintaa Donald Trumpin valinnan puolesta.

Lue myös:

Tulossa tylsimmät presidentinvaalit ikinä? Ei sentään – yhdet olivat vielä tylsemmät, sanoo politiikan tutkija

X