Cityketuista ei ole vaaraa – Ne aiheuttavat vain ääni- ja hajuhaittoja

Kettu on levittäytynyt maamme pohjoisimpiin kolkkiin asti.
Ville Vanhala
Ajankohtaista Tiede & luonto 11.1.2017 10:21

Kettu voi aloittaa jo tammikuussa haukahtelunsa. Ketun kiima-aika ajoittuu Etelä-Suomessa sydäntalven kuukausiin ja alkaa muualla Suomessa hieman myöhemmin.

Kettu on levittäytynyt viimeisen vuosikymmenen aikana aina maamme pohjoisimpiin osiin saakka.

”Ilmaston lämpenemisen myötä kasvukausi on pidentynyt, mikä puolestaan on lisännyt ympäristön tuottavuutta”, kertoo erikoistutkija Kaarina Kauhala Luonnonvarakeskuksesta.

Ketun ravinto muodostuu pienjyrsijöistä, linnuista, jäniksistä, raadoista ja tähteistä, mutta kettu saattaa syödä myös marjoja.

”Kettu ei kavahda kylmää, ja sitä mukaa kun ympäristön tuottavuus on Pohjois-Suomessa kasvanut, myös ketulle on alkanut löytyä Lapista riittävästi ravintoa.”

Luolapennut

Kettu on supikoiran tavoin tehokas lisääntyjä. Naaras synnyttää luolaan, mäyränpesään, itse kaivamaansa pesään tai ulkorakennuksen suojaan 8–10 pentua.

Kettukantaa on miltei mahdotonta vähentää metsästämällä pysyvästi.

”Kettukannat seuraavat osin metsäjäniskantojen kehitystä. Viimeisten 25 vuoden aikana kettujen määrä on vähentynyt, mutta laji on vallannut itselleen uusia elinalueita”, Kauhala kertoo.

Ketun leviäminen pohjoisimpaan Lappiin on kaventanut entisestään maassamme erittäin harvalukuisena esiintyvän naalin elintilaa.

”Voimakkaampana lajina kettu häätää naalin yhä kapeammalle kaistalle kohti Jäämerta.”

Nelijalkainen dyykkari

Lapin tunturiylänköjen lisäksi kettu on valloittanut myös kaupunkeja. Sitä tavataan niin lähiöistä kuin kaupun-kien ydinkeskustoistakin.

”Citykettu saalistaa esimerkiksi lintuja sekä rottia ja löytää ravintoa myös roskien seasta”, Kauhala kertoo.

Kaupungeissa kettua ei metsästetä. Repolaisia jää autojen alle, mutta ne ovat oppineet myös väistämään katuliikennettä.

Cityketuista ei ole liiemmin haittaa. Ruokittuina ne saattavat kuitenkin kesyyntyä jopa siinä määrin, että asettuvat pesimään pihapiiriin ja aiheuttavat ääni- ja hajuhaittoja.

Ketut ovat levittäneet sairauksia, mutta viimeinen raivotautiepidemia koettiin Suomessa vuosina 1988–89, eikä loisena leviävää myyräekinokokkia ole tiettävästi vielä Suomessa.

”Kapi iskee kettuihin alueellisesti ja harventaa luonnollisia kettu- ja supikoirakantoja.”

Metsistä kaduille

Kettujen reviirit ovat kaupunkialueella pienempiä kuin metsäalueilla, ja kannan tiheyskin on kaupungeissa suurempi.

”Kaupungeissa ketut liikkuvat yleensä pimeän aikana, mutta viime aikoina ne ovat rohkaistuneet katujen varsille myös päivänvalossa”, Kauhala kertoo.

Ilmaston lämpenemisen lisäksi kettujen levittäytymistä ovat edesauttaneet ihmisen tekemät muutokset ympäristössä, etenkin nykyinen tehometsätalous.

Elinympäristöjen muutosten tuloksena myyrät ja muut jyrsijät ovat lisääntyneet, ja kohentunut ravintotilanne on lisännyt pienpetojen määrää.