Convoy-mielenilmauksesta moni haki kunniaa - Tutkija ei usko uuden kansanliikkeen syntyyn: ”Yhtenäistä kantaa tavoitteista ja menetelmistä ei näillä ole”

Ei tullut pääkaupungin pysäyttävää rekkasaartoa tai hallituksen eroa, tuli yksi kadunvaltaus ja äänekästä riehumista. Saiko viikonlopun Convoy-mielenosoitus mitään pysyvää aikaan? Ehkä ainakin särön VKK-puolueen johdon ja kannattajien välille.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koronarajoituksia vastustaneen Convoy-mielenosoituksen piti sulkea rekoilla Helsingin liikenneväylät moneksi päiväksi. Rekkoja ei lopulta näkynyt, mutta iltaisin hulinoitsijat innostuivat nujakoimaan poliisin kanssa.

Ei tullut pääkaupungin pysäyttävää rekkasaartoa tai hallituksen eroa, tuli yksi kadunvaltaus ja äänekästä riehumista. Saiko viikonlopun Convoy-mielenosoitus mitään pysyvää aikaan? Ehkä ainakin särön VKK-puolueen johdon ja kannattajien välille.
Teksti: Petri Korhonen

Satoja ihmisiä kokoontuu vellomaan eduskuntatalon eteen, tukkii tunneiksi Mannerheimintien liikenteen, vaatii hallitukselta isoja muutoksia ja joutuu lopulta poliisin poistamiksi. Tapahtuman juuret ovat ulkomailla: Convoy Finland -tempaus oli kopioitu Kanadan viime viikon rekkamarsseista, joissa jumitettiin raskailla ajoneuvoilla Ottawan keskustaa koronarajoitusten vastustamiseksi.

Tässähän on jotain tuttua: viime syksynä Elokapina-ilmastoliike leiriytyi samaan paikkaan kadunvaltaajiksi. Sekin toimi ulkomaisen esikuvan, brittien Extinction Rebellion-ilmastokapinan mukaisesti.

Mutta siihen samankaltaisuus jääkin, tutkija arvioi.

”Paikka on ainoa yhtäläisyys näiden välillä, tapahtumat olivat muuten täysin erilaisia. Elokapinan mielenilmaus oli tiukasti organisoitu, ja jäsenistö käyttäytyi kurinalaisesti, sovituilla pelisäännöillä”, sanoo mielenosoituskulttuuriin perehtynyt tutkija, Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio.

Convoyn suunnitelmat hajosivat jo ennen mielenosoituksen alkua pahasti. Alunperin mielenosoitus mainosti ajavansa koronarajoitusten poistamista, bensaveron laskua ja hallituksen eroa. Osanottajien monissa keskusteluketjuissa varoiteltiin hölmöyksistä, mutta myös pohdittiin voisiko eduskuntataloon rynnäköidä.

Paikanpäällä mielenosoittajat alkoivat jo perjantai-illan aikana ajaa lähinnä omia tavoitteitaan. Monille tärkeintä näytti olevan kaljanjuonti samanmielisten kesken.

 

 

Yleisöstä huudeltiin muun muassa potkuja presidentti Sauli Niinistölle, EU:sta eroamista, markan palauttamista ja virkamiesten asettamista maanpetosoikeuteen – ja illat päättyivät yleiseen rellestykseen.

Poliisihevosia heiteltiin oluttölkeillä ja peräkärrysaunassa kylpeneet kieriskelivät hangessa Mannerheimintiellä.

Toisin kuin viime vuoden Elokapina-kadunvaltauksissa, nyt poliisi ei tarjoillut näille katua tukkineille mielenosoittajille ensimmäisenä kaasua. Sentään osa nujakoijista lensi yöksi putkaan.

“Hajanaisuuden takia en puhuisi vielä Convoysta liikkeenä”

Mielenosoituksella oli myös Elokapinasta poiketen monta kokoonkutsujaa ja puuhaajaa. Yhdelläkään ei ollut mitään kontrollia läsnäolijoihin, tapahtumiin tai aikatauluihin.

Seurauksena kadulla pyöri hoitoalan ammattilaisten ja hyvinvointiyrittäjien joukossa erilaisia äärijärjestöjä, pienpuolueita, ammattihäiriköitä ja jopa Venäjän etujen vaalijoita, jotka kaikki yrittivät ottaa touhusta kunniaa.

“Hajanaisuuden takia en puhuisi vielä Convoysta liikkeenä. Siihen vaadittaisiin, että toiminnan pitäisi jatkua yksittäisen tapahtuman jälkeenkin. Näin ei välttämättä nyt käy, koska yhtenäistä kantaa tavoitteista ja menetelmistä ei ole,” Luhtakallio arvioi.

Ano Turtiainen sätti VKK:n jäseniä

Yksi pitkäaikaisempi seuraus Convoy-kohinalla voi olla. Suhtautuminen mielenosoitukseen näyttää hajottavan erilaisten poliittisten ryhmien rivejä.

Pienpuolue VKK:n rivit alkoivat rakoilla, kun puheenjohtaja Ano Turtiainen moitti mielenosoitukseen osallistuneita puoluejohdon jäseniä somessa “saatanan tolloiksi”.

Seurauksena moni VKK:n kannattaja on poikkeuksellisesti paheksunut Turtiaista julkisesti, ja jopa vaatinut tämän vaihtamista Convoy-ymmärtäväisempiin puoluehahmoihin.

Ano Turtiainen moittii puolueensa varapuheenjohtajaa. © Twitter

“Voisin kuvitella, että Turtiainen joutuu vastedes valitsemaan sanansa tarkoin, ettei tästä aiheudu pysyvämpää välirikkoa”, Luhtakallio toteaa.

Hyvät kemut monelle

Vaikka hallitus ei eronnut eikä polttoaineverotus muuttunut, Convoy-mielenosoitusta ei voi pitää epäonnistumisena tai onnistumisena. Se on varmasti ollut monelle osallistujalleen tärkeä kokemus, vaikka posti tuokin lähipäivinä useampien satasien siirtomaksuja Mannerheimintieltä pois rahdatuista autoista.

Tutkija muistuttaa, että mielenosoittamiseen on kaikilla yhtäläinen oikeus.

Rokotusvaatimusten ahdistamat lähihoitajat tai bensan hinnasta suuttuneet saavat vapaasti arvostella hallitusta ja vaatia jopa päättäjien eroa, vaikka samassa mielenosoituksessa esiintyisi millä tahansa muillakin motiiveilla mukaan lähteneitä ihmisiä.

“Ei ole mitään syytä ivata tai pilkata ihmisiä, jotka haluavat tulla kuulluiksi”, Eeva Luhtakallio sanoo.

Lue myös: Miksi Mannerheimintiellä istuminen on hyvä tapa vastustaa ilmastonmuutosta? Näin vastaa Elina Kauppila, Elokapinan aktivisti ja kaupunginvaltuutettu

Elokapinan Elina Kauppila

Kaupunginvaltuutettu ja ilmastoliike Elokapinan aktivisti Elina Kauppila osallistui 8. lokakuuta Valtioneuvoston linnalla järjestettyyn mielenosoitukseen. © Jonne Räsänen / Otavamedia

X