Digitaalinen väkivalta rajoittaa ihmisen sosiaalista tilaa – Ei ole oikein, että puoliso soittaa 20 kertaa tunnissa ja tutkii sähköpostit
Digiaika on tuonut väkivaltaiselle kumppanille joukon uusia keinoja puolisonsa kontrolloimiseksi. Naisten Linja kysyi lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten kokemuksista ja kokosi ohjeita, miten toimia, jos joutuu digitaalisen väkivallan kohteeksi.
Digitaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi yksityisviestien lukemista tai uhkaavaa käytöstä verkossa.
Käytännössä digitaalinen väkivalta tarkoittaa sitä, että digitaalisia välineitä käytetään toisen ihmisen kontrollointiin lähisuhteessa. Yleisimmin digitaalinen väkivalta kohdistetaan nykyiseen tai entiseen puolisoon tai seurustelukumppaniin. Vaikka useimmiten kohteena on nainen, väkivaltaa voi kokea minkä tahansa sukupuolen edustaja.
”Digitaalisen väkivallan kohdalla korostuu se, että miehillä on usein enemmän IT-taustaa. Haastattelemamme naiset eivät olleet tajunneet, että heidän pitäisi suojata itseään, ja puolisot käyttivät tätä hyväkseen”, Naisten linjan hankekoordinaattori Louna Hakkarainen sanoo.
Voit tutustua Naisten Linjan oppaaseen Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen täällä.
Digitaalisen väkivallan syynä on usein pakonomainen mustasukkaisuus
Digitaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi sitä, että puoliso tai ex-kumppani lukee salaa yksityisviestejä, vaatii pääsyä sosiaalisen median tileille tai määrää kenen kaveri Facebookissa saa olla ja kenen ei.
Digitaalista väkivaltaa käyttävä ihminen voi myös kytätä kumppaninsa valokuvia sosiaalisessa mediassa ja vaatia niille selityksiä. Puoliso voi esimerkiksi näyttää kuvassa liian seksikkäältä tai esiintyä väärän ihmisen seurassa. Kyttäämisen lisäksi digitaalinen väkivalta voi olla puhelimen avulla ahdistelua.
Esimerkiksi sitä, että siippa soittelee perääsi sukujuhliin ja työpaikalle kaksikymmentä kertaa tunnissa ja saa raivarit, jos et välittömästi vastaa puheluun.
”Toimien taustalla on usein pakonomainen mustasukkaisuus ja kontrolli. Sen sijaan, että ihminen hankkisi apua tunteidensa käsittelyyn, hän pyrkii ratkaisemaan ongelman puuttumalla kumppanin vuorovaikutukseen muiden kanssa”, Hakkarainen sanoo.
Vakoiluohjelmilla luodaan tunne siitä, ettei missään ole turvassa
Sosiaalisen median kanavat ja puhelimen sovellusten käyttö ovat tyypillisiä paikkoja, joissa väkivallan tekijä vahtii läheisensä elämää. Vakoilu- ja haittaohjelmat vievät kyttäämisen kuitenkin aivan uudelle tasolle.
Niiden kautta puhelimen tai tietokoneen käyttäjän liikkumista voi seurata paikannuksen avulla. Vakoiluohjelmat pystyvät ottamaan myös kuvakaappauksia ja lähettämään niitä eteenpäin tai tallentamaan laitteelta kirjoitettua tekstiä, salasanoja ja tietoja sovellusten käytöstä.
Kun kumppanilla on vakoilun seurauksena tietoja, joita hänellä ei pitäisi olla, väkivallan kokijalle syntyy tunne, ettei hän ole missään turvassa. Ihminen tietää, että häntä seurataan, mutta ei voi olla varma, että miten ja missä se tapahtuu.
”Teknologian kautta tapahtuva valvonta voi olla hyvin huomaamatonta”, Hakkarainen selittää.
Haittaohjelma voi asentua myös etänä
Vakoiluun soveltuva ohjelma voi olla asennettuna valmiiksi laitteeseen, joka annetaan lahjaksi puolisolle. Jos epäilee, että lahjan antaja haluaa seurata saajan tekemisiä, kannattaa lahjasta ehkä kieltäytyä.
Vakoiluohjelman asentaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi sitä, että digitaalisen väkivallan tekijä pääsee käsiksi puhelimeen tai tietokoneeseen.
Ohjelma voi asentua laitteeseen myös sähköpostin liitetiedoston tai linkin kautta. Useimmiten se vaatii kuitenkin sen, että menee napsauttamaan jotain linkkiä. Täysin itsenäisesti asentuvat ohjelmat ovat harvinaisia.
Digitaalinen väkivalta voi usein olla fyysisen ja henkisen väkivallan jatke
Digitaalinen väkivalta tapahtuu harvoin tyhjiössä, vaan se liittyy useimmiten mustasukkaisuuteen ja henkiseen väkivaltaan, jossa toisen sosiaalista liikkumatilaa rajoitetaan myös muilla keinoin.
Digitaalinen ja henkinen väkivalta ovatkin päällekkäisiä ilmiöitä: Läsnä ovat kaikki tyypillisen henkisen väkivallan ulottuvuudet, kuten kontrolli, häpäisy ja itsetunnon murentaminen. Se vain tapahtuu digitaalisten laitteiden välityksellä.
”Fyysisen turvallisuuden kannalta teknologia on tuonut ihan uusia haasteita. Meistä tallentuu erilaisiin palveluihin valtavasti tietoa”, Hakkarainen kuvaa.
Yksi paikannustietojen aiheuttama konkreettinen uhka voi syntyä, jos henkilö on eronnut väkivaltaisesta suhteesta. Jos ex-puoliso saa tietää, missä toinen liikkuu, fyysisen väkivallan uhka saattaa pahentua. Eronjälkeiseen vainoon liittyy usein pitkäänkin jatkuvaa häirintää.
”Naiset ovat kertoneet meille, että väkivaltainen ex-kumppani voi jatkaa aggressiivista soittelua vielä vuosia eron jälkeen”, Hakkarainen kertoo.
Kostopornolla voi häpäistä, valokuvilla kiristää
Kun Jenni Vartiainen lauloi ex-kumppanista, joka pisti parin kuvat eron jälkeen nettiin, hän lauloi nimenomaan digitaalisesta väkivallasta.
Entinen kumppani saatetaan häpäistä eron tai riidan yhteydessä, kun intiimejä kuvia tai videoita laitetaan verkkoon toisten nähtäville ilman suostumusta.
”Intiimit kuvat voivat toimia myös kiristyksen välineinä. Väkivaltainen osapuoli voi esimerkiksi uhata, että levittää toisesta arkaluontoisia kuvia, jos tämä puhuu väkivallasta vaikkapa viranomaiselle.”
Kun ystävä kertoo kohdanneensa väkivaltaa, ota hänet vakavasti. © iStock
Miksi digitaalista väkivaltaa kohdannutta ei kannata kehottaa poistumaan somesta?
Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen digitaaliseen tilaan. Jos ihminen joutuu kokemaan häirintää, vainoa tai kontrollia sosiaalisen median kanavissaan tai rajoittamaan niiden käyttöä, oma sosiaalinen liikkumatila kapenee.
”Kun joku kertoo digitaalisesta väkivallasta ja häirinnästä, häntä saatetaan kehottaa poistumaan sosiaalisesta mediasta. Se ei ole mikään ratkaisu. Vastuu väkivallasta on aina tekijällä, ei koskaan sen kohteella.”
Teknologia ja älylaitteet ovat niin keskeinen osa nykyistä yhteiskuntaa ja elämäämme, että jos väkivaltaa kohdannut ei voi niitä käyttää, tekijä on jo onnistunut rajoittamaan toisen elämää.
Lähisuhdeväkivallan lisäksi tämä on laajempi ilmiö. Myös maalittaminen ja verkkoviha ovat digitaalista väkivaltaa.
”Tämä ei ole myöskään vain nuorten kohtaama ilmiö, vaan digitaalinen väkivalta voi osua minkä tahansa ikäisen ihmisen kohdalle”, Hakkarainen muistuttaa.