Pakkaspäivistä sovitaan työpaikoilla paikallisesti – Duunareille maksettavat sääkorvaukset romahtivat

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pakkanen on kylmä kaveri työmailla.
Parissa vuodessa paukkupakkasista maksettavien korvausten määrä on kutistunut kymmenesosaan.

Suomessa on monia työpaikkoja, joissa paiskitaan töitä haastavissa oloissa kesät talvet. Kesällä lämpötilat työkoneen sisällä voivat nousta 50 asteeseen. Sydäntalven viimassa elohopea voi laskea yli 40 miinusasteeseen.

Työehtosopimuksissa ei kuitenkaan lue, milloin on liian kylmä työn tekemiseen. Raja-arvon kirjaaminen olisikin mahdoton tehtävä, sillä pelkän lämpömittarin tuijottaminen ei riitä. Myös tuuli vaikuttaa oleellisesti siihen, miten säätila vaikuttaa ihmiseen. Työpaikoilla käytetään myös monenlaisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla hankalistakin olosuhteista saadaan tehtyä siedettävät.

Rakennusala, metsäala ja pelti- ja teollisuuseristysala ovat joka tapauksessa aloja, joissa työntekijällä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos sääolosuhteet estävät työskentelyn. Tilanne sovitaan työpaikalla paikallisesti, päivä kerrallaan.

Paljonko poissaoloja pakkaset sitten aiheuttavat?

Teollisuusliitto ei tilastoi sääestepäivien määrää, mutta Rakennusteollisuuden työttömyyskassasta tieto on saatavilla.

”Vuonna 2018 Rakennusalan työttömyyskassa maksoi sääesteen vuoksi lomautetuille rakennusalan työntekijöille ansiopäivärahaa ns. sääestepäivien vuoksi yhteensä noin 7000 euroa”, kassanjohtaja Jan Peltonen vahvistaa.

Tilastoissa pakkanen on yhä harvemmin syy töiden lopettamiseen. Vuonna 2017 sääestepäivistä maksettiin enää vähän yli 10 000 euroa ansiopäivärahaa. Vuotta aiemmin (2016) summa oli lähes 65 000 euroa.

”Vuonna 2016 oli 567 kassan jäsentä lomautettuna sää-esteen vuoksi”, Jan Peltonen sanoo.

Parissa vuodessa määrä on romahtanut.

Leutoja talvia takana

Ilmatieteenlaitoksen tilastot vahvistavat Rakennusteollisuuden luvut. Viimeiset kaksi talvea ovat olleet leutoja, jos mittarina pidetään 25 pakkasasteen päivälämpötilaa (klo 8-20).

Helsingissä ei ole ollut kahteen vuoteen niin kylmiä päiviä. Kovien pakkaspäivien määrä on romahtanut myös Keski-Suomessa. Pohjoisessa kylmiä kelejä riittää yhä, mutta ne eivät näy Rakennusteollisuuden tilastoissa, jossa suurimmat rakennushankkeet ovat ruuhkasuomessa.

Milloin  on liian kylmä työn tekemistä ajatellen?

Yksi tapa on käyttää Työterveyslaitoksen suosittelemaa viimaindeksiä. Siinä lasketaan, paljonko lämpöä hukkautuu lämpötilan ja tuulen vaikutuksesta.

Lämmönhukka muutetaan taulukossa ”tuntemuslämpötilaksi”. Se kertoo, mikä lämpötila tuottaisi saman tuntemuksen tyynellä säällä.

Viimaindeksissä paleltumariskiä arvioidaan kolmen luokan perusteella:

  1. Erittäin kylmä (-25… -35) Paleltumat ovat mahdollisia pitkän ulkonaolon seurauksena.
  2. Paleltumisvaara (-35… -60) Paleltumat ovat mahdollisia yli 10 minuutin ulkonaolon seurauksena.
  3. Suuri paleltumisvaara (yli -60) Paleltumavammat ovat ilmeisiä alle kahdessa minuutissa.
X