Ei aseita synagogan vartijoille – Helsingin juutalainen seurakunta käyttää 200 000 euroa vuodessa turvallisuuteen

Yaron Nadbornikin mukaan juutalaisiin kohdistuva kotimainen vihapuhe vaikeni, kun hovioikeus lakkautti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen. 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yaron Nadbornik.

Yaron Nadbornikin mukaan juutalaisiin kohdistuva kotimainen vihapuhe vaikeni, kun hovioikeus lakkautti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen. 
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik sanoo juutalaisiin kohdistuneen vihapuheen Suomessa laantuneen, kun Turun hovioikeus päätti lakkauttaa äärioikeistolaisen Pohjoismaisen Vastarintaliikeen (PVL) ja siihen kytkeytyvän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen syyskuussa 2018.

Vuosi sitten Pirkanmaan käräjäoikeus oli päättänyt PVL:n ja Pohjoisen Perinteen lakkauttamisesta jo vuosi sitten.

”Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen oli jonkin aikaa hiljaista, sitten meuhkaaminen jatkui. Hovioikeuden päätöksen jälkeen taas hiljeni”, Nadbornik kertoo.

Helsingin noin tuhannen jäsenen juutalainen seurakunta ja Suomen juutalainen yhteisö ovat olleet vihapuheen ja kielteisesti värittyneen puheen kohteina pitkälti sosiaalisessa mediassa.

Vihapuhe on vaarallista, mutta ei ennusta terrori-iskuja

Juutalaisiin kohdistuneiden terrori-iskujen tai muun poliittisen väkivallan yhdistäminen antisemitistiseen verkkokeskusteluun on kuitenkin ongelmallista.

Lauantaina 27. lokakuuta Yhdysvaltojen Pittsburghissa kuoli 11 ihmistä, kun rynnäkkökiväärillä ja useilla käsiaseilla aseistautunut mies tunkeutui Tree of Life -synagogaan kesken jumalanpalveluksen ja avasi tulen seurakuntalaisia kohti.

Epäilty tekijä on 46-vuotias valkoihoinen mies, jonka kerrotaan julkaisseen sosiaalisessa mediassa juutalaisvastaisia kirjoituksia.

”Jos Pittsburghia miettii, ei sitä ennakoinut mikään. Kaveri vaan päätti iskeä. Nämä ovat sellaisia tilanteita, joita varten meidän pitää varautua. Ei niitä voi pelkkien someviestien perusteella ennakoida”, Nadbornik sanoo.

Nadbornik pitää sosiaalisessa mediassa ja muissa nettikeskusteluissa viljeltävää vihapuhetta vaarallisena, koska se myrkyttää yhteiskunnan ilmapiiriä.

”Me yritämme puuttua vihapuheeseen netissä, ja se onnistuu aika huonosti. Ongelma on se, että jotta poliisi puuttuisi henkilön toimintaan, hänen täytyisi tehdä rikoksia. Negatiivinen suhtautuminen ei ole rikos. Jos joku väittää, että juutalaiset hallitsevat maailmaa, se on luultavasti poliittinen mielipide, ei välttämättä rikos”, Nadbornik tarkentaa.

Poliisi puuttuu vasta, kun rikos on tapahtunut

Yhdeksi esimerkiksi juutalaisiin kohdistuvasta kielteisestä puheesta Suomessa Nadbornik mainitsee Magneettimedia-julkaisun, jossa teorioita juutalaisten kansainvälisestä salaliitosta viljellään lähes viikoittain.

Magneettimedia

Magneettimedian vakioaiheisiin kuuluvat maahanmuuttokritiikin ohella antisemitismi, muu rasismi, islamin vastustaminen, puolueiden haukkuminen ja toinen toistaan mielikuvituksellisemmat salaliittoteoriat.  © Kuvaruutukaappaus / Magneettimedia

Tiettyyn ihmisryhmään kohdistuva epämiellyttävä, leimaava ja kielteinen puhe ei aina ole rikos, joten poliisi ei voi siihen puuttua.

”Sama juttu on turvallisuuden kohdalla. Meillä seurakunnassa turvallisuudesta vastaavat vartijat. Valtio sanoo, että turvallisuuden suhteen poliisi riittää, mutta jos katsoo eduskuntaa ja ministeriöitä, käytännössä turvallisuudesta huolehtivat aina vartijat. Poliisit puuttuvat asioihin vasta siihen siinä vaiheessa, kun rikos on jo tapahtunut”, Nadbornik sanoo.

Pitsburghin ampuja antautui poliiseille vasta 20 minuuttia ensimmäisen laukauksen ampumisesta. 11 ihmistä kuoli.

Toukokuussa 2014 Brysselin juutalaiseen museoon tehty terrori-isku kesti noin 90 sekuntia. Kolme ihmistä kuoli välittömästi ja neljäs myöhemmin sairaalassa. Ampuja pakeni, mutta poliisi otti hänet myöhemmin kiinni rautatieasemalta.

”Nämä kaikki iskut tapahtuivat ennen kuin poliisi ehti paikalle”, Nadbornik muistuttaa.

Yaron Nadbornik

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik välttää kipa-päähineen käyttöä julkisella paikalla, koska ihmiset tuijottavat. © Jonne Räsänen / OM-arkisto

Ei aseita synagogan vartijoille

Helsingin juutalainen seurakunta pyrkii Nadbornikin mukaan varautumaan mahdollisen väkivallan uhkaan jo ennalta.

”Meillä se tarkoittaa vartijoiden palkkaamista, koulutusta ja varustusta. Tarvitaan myös infrastruktuuria, eli  portteja ja vartijoiden tiloja synagogan yhteyteen. Rahaa menee tällä hetkellä noin 200 000 euroa vuodessa. Seurakunnassa on vajaat 1000 jäsentä. Se tarkoittaa, että jokainen sylivauvasta vaariin maksaa pelkästä turvallisuudesta 200 euroa vuodessa”, Nadbornik laskee.

Pitsburghin iskun jälkeen Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi mediassa, että isku olisi ollut ennaltaehkäistävissä, jos synagogassa olisi ollut aseistettu vartija.

Yaron Nadbornik, onko kysymys Helsingin synagogan vartijoiden aseistamisesta relevantti?

”Kysymys on sikäli relevantti, kun miettii mitä Pittsburghissa tapahtui. Mutta Suomessa poliisilla on väkivallan monopoli, enkä tiedä, olisiko vartijoiden aseistaminen edes laillista”, Nadbornik vastaa.

Vihapuheen lisäksi synagogan ulkoseiniä on sotkettu. Muutama viikko sitten juutalaiselle hautausmaalle heitettiin pullo verta.

”Jos joku uhkaa synagogaa väkivallalla, siitä tiedämme, että tämä uhkaaja ei ainakaan aio tehdä mitään. Uhkauksia on aikaisemmin tullut Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tai Pohjoinen Perinne -yhdistyksen taholta, sekä Magneettimedian kautta. Se on lähinnä somen vihapuhetta ja julkisille paikoille liimattuja tarroja”, Nadbornik sanoo.

Entä juutalaismiesten käyttämän perinteisen päähineen kipan käyttö julkisella paikalla?

”Se on epämukavaa, koska ihmiset tuijottavat. Yhdysvalloissa uskonnollisten symbolien kantamiseen julkisella paikalla ei kiinnitetä mitään huomiota, mutta Euroopassa se kiinnostaa kaikkia. Helsingissä olen minäkin käyttänyt kipaa, mutta yleensä sen päällä pidetään hattua. Helsingissä ihmiset tuijottavat, mutta Tukholmassa tulee huutelua” Nadbornik sanoo. Kello 23 jälkeen en pitäisi kipaa Helsingissäkään julkisilla paikoilla”, Nadbornik sanoo.

X