Ei lämmin luita riko – se tappaa: ensi kesän hornahelteisiin pitää alkaa varustautua kotona ja työpaikoilla jo nyt

”Tällaiset hellevettien ja käristyskupolien kaudet ovat todennäköisesti vastedeskin suomalaista arkea. Niihin pitää alkaa varautua samalla tarmolla kuin pakkasiin,”, kirjoittaa Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Tällaiset hellevettien ja käristyskupolien kaudet ovat todennäköisesti vastedeskin suomalaista arkea. Niihin pitää alkaa varautua samalla tarmolla kuin pakkasiin,", kirjoittaa Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen.
(Päivitetty: )
Teksti: Petri Korhonen

Ihana helle pysähtyi Suomeen heinäkuun loppupuolella, tuoden välimerelliset säät hetkeksi jopa Lapin perukoille. Toisten mielestä meitä piinasi käristyskupoli, hornahelle tai tappava pätsi, jota vielä täydensivät raivoisat ukkosmyrskyt.

Nyt kun kesäsää on palannut lähes normaaliksi hallanvaaraksi, voimme sanoa että kaikki olivat yhtä lailla oikeassa. Auringonpalvojillakaan ei pitäisi olla mitään valittamista viime viikonlopun rantakeleistä. Silti näidenkin helteiden takia joukostamme poistui luultavasti ihmisiä ennen aikojaan.

Viime kesän hellejaksojen aiheuttamiin vaivoihin menehtyi arviolta 380 ihmistä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Valtaosa heistä oli jo sairaita vanhuksia tai toipilaita, mutta luultavasti ilman paahteen rasituksia osa heistä olisi vielä hengissä.

Auringonpaiste ei sinällään surmaa ketään. Ongelmia aiheuttavat liikaa kuumentuvat asunnot, toimisto- ja teollisuusrakennukset sekä puutteellisella ilmanvaihdolla varustetut hoitopaikat. Viimeksimainituissa lojuminen on silkkaa kärsimystä jokaiselle vuodepotilaalle: elimistö kerta kaikkiaan vain pettää.

Sama ilmiö on toistunut jokaisena hellekesänä tällä vuosikymmenellä. Jos ilmaston muuttuminen etenee nykytahdilla, tällainen äärimmäisen kuumuuden ja kylmyyden vaihtelu on vastedes normaalia, halusimmepa sitä tai emme.

Olemme vuosikymmenten ajan olleet identiteetiltämme talvikansaa. Pakkasen kanssa taistelussa kyllä pärjäämme, helteen kanssa sen sijaan on vaikeampaa.

Asunnot on rakennettu lähes yksinomaan suojiksi kylmyyttä vastaan. Osaamme hienosti vuorata kotiemme seinät eristeillä ja tehokkailla lämmityselementeillä. Tehtaat pysyvät sulina hangen keskellä ja lentokentät toimivat.
Palelemisen pelko on näkynyt monessa kulutusvalinnassammekin. Vielä pari vuosikymmentä sitten suomalaisten suosikkiautojakin mainostettiin nimikkeellä ”varma käynnistyjä ja lämmin talviauto”, kun muissa maissa samojen autojen ostajille kehuttiin ajokin kiihtyvyyttä tai ajettavuutta.

Mutta maku muuttuu. Harva suomalainen autonkäyttäjä haluaisi enää luopua ilmastoinnista, niin mukavaa se on. Luulen, että uudisrakennuksissa tulee käymään samoin: kun viilennysratkaisuista tulee arkea, niitä aletaan pitää välttämättömyyksinä.

Pakkaset eivät Suomesta poistu, mutta viimeistään nyt kodeissa ja julkisissa tiloissa pitää alkaa varautua myös helteiltä suojautumiseen.

Uusilta rakennuksilta kannattaa vaatia kaukolämmön lisäksi myös kaukokylmää, jos sellaista on tarjolla. Ilmanvaihdon puutteita ei pidä kotona tai työpaikoilla hyssytellä eikä hyväksyä.

Pienilläkin helleremonteilla voi hankkia läheisilleen helpotusta ja jopa lisää elinvuosia – eli lisäaikaa nauttia Suomen säistä.

Samoin työpaikoillakin tehokkuus lisääntyy vähintään kikypäivien verran vuodessa, kun hiostajana ovat vain me piiskuripomot eikä ulkoa paahtava hellevetti.

X