”Tällaista ei ole tapahtunut miesmuistiin”– Viljasadosta tuhoutuu paikoin jopa 60 prosenttia: Helle ei riitä vakuutuskorvauksen perusteeksi

Alkukesän helteet olivat paikoin katastrofaalisia viljasadon kannalta. Varsinais-Suomessa sadosta tuhoutunee 40–60 prosenttia, kertoo MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.

”Tällaista ei ole tapahtunut miesmuistiin. Voi löytyä myös tiloja, jotka menettävät kaiken sadon”, Schulman sanoo.

Sellaisilla tiloilla saatetaan olla vaikeuksissa, sillä valtio ei enää maksa katokorvauksia, ja hyvin harvalla tilalla on satovahinkovakuutus. Esimerkiksi OP:stä oli viime vuodenvaihteeseen mennessä otettu 370 satovahinkovakuutusta – ja Suomessa on maatiloja noin 50 000.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Tauriainen kertoo, että uusimpien katoarvioiden toteutuessa viljatilallisten keskimääräinen yrittäjätulo laskee nollaan tai jopa negatiiviseksi. Katokorvausten lakkauttamisen merkitystä on Tauriaisen mukaan vaikea arvioida, mutta yksittäisten tilojen suurissa satovahingoissa se on voinut olla ratkaiseva.

Tämän vuoden alussa EU myönsi Suomelle noin miljoona euroa jaettavaksi niille, joilla rukiin ja muiden syyskasvien kylvöt jäivät poikkeuksellisten sateiden vuoksi viime syksynä tekemättä. Tuki on kuitenkin kertaluonteinen.

Lähtökohtaisesti korvausta menetetystä sadostaan voivat saada vain ne, joilla on yksityinen vakuutus.

Mutta sekin korvaa tuhoja vain erittäin poikkeuksellisissa sääoloissa.

Vakutuukset eivät käy kaupaksi

Satovahinkovakuutuksia tarjoaa Suomessa kaksi viljelijöiden suosimaa vakuutusyhtiötä, OP sekä LähiTapiola.

OP:n vakuutuspäällikön Teppo Rainingon mukaan vakuutuksia alettiin myydä 2016, jolloin maksettiin viimeiset valtion katokorvaukset edellisvuoden sadosta.

”Se meni viime tippaan, kun odotettiin päätöksiä siitä, tukeeko EU tai Suomi kansallisesti näitä vakuutuksia.”

Tukea ei saatu, eikä Suomi antanut satovakuutukselle verovapautta. Hallitus laittoi veron poistamisen valmisteille viime keväänä.

Vakuutukset ovat käyneet heikosti kaupaksi. Se on tiloille uusi kuluerä, eikä suuri osa viljelijöistä ole saanut korvauksia aiemmin valtioltakaan. Lisäksi korvauskriteerit ovat selvästi tiukemmat kuin katokorvauksissa, joista päättivät paikallisesti kuntien maaseutusihteerit.

Kun aikaisemmin yksittäinen virkamies saattoi arvioida varsin väljästi, onko satovahinko aiheutunut epäsuotuisista sääoloista, vakuutusyhtiöt katsovat nyt tiukasti esimerkiksi sademillimetrejä.

Pelkkä poikkeava lämpötila ei sinänsä edes ole korvauskriteeri.

Tämä aiheutti kritiikkiä viime vuonna, kun vakuutus ei korvannutkaan kaikille kolean ja sateisen loppukesän aiheuttamia vahinkoja. Poikkeuksellisen suuren sadekertymän tekemät tuhot kyllä korvataan, mutta kriteeri ei täyttynyt kaikkialla Suomessa.

”Helle ei käynyt edes mielessä”

Tänä vuonna ongelma on päinvastainen.

”Täytyy tunnustaa, että pitkäaikainen helle ei edes käynyt mielessä, kun korvattavia sääilmiöitä alettiin kirjata vakuutusehtoihin”, Raininko sanoo. ”Uusien korvattavien ilmiöiden lisääminen vakuutukseen ei juuri nyt vaikuta ihan läpihuutojutulta.”

Poikkeuksellisen kuivuuden aiheuttamat vahingot sen sijaan voidaan korvata, ja Raininko uskookin ehtojen täyttyvän nyt monilla seuduilla Suomessa.

On myös joitakin sääilmiöitä, kuten raekuuro, joiden aiheuttamat vahingot korvataan lähes poikkeuksetta.

Raininko muistuttaa satovakuutuksen hyvistä puolista katokorvaukseen verrattuna: omavastuu on pienempi, ja se lasketaan vahingosta, ei koko tilan normisadosta. Hän kuitenkin ymmärtää kysynnän hitaan kasvun, kun on uudenlaisesta vakuuttamisesta kyse.

”Kriteerit on jouduttu vetämään aika korkealle”, Raininko myöntää. ”Muuten vakuutus olisi paljon kalliimpi.”

OP:ssa vakuutuksen hinta on nyt noin neljä euroa hehtaarilta.

Raininko ei halua kertoa viljelijöille maksettujen korvausten kokonaissummaa, mutta esimerkiksi viime vuonna OP maksoi Rainingon mukaan korvauksia neljä kertaa saamansa vakuutusmaksutulon verran. Suurin yksittäinen korvaussumma oli 12 000 euroa, ja noin neljästäsadasta vakuutuksen ottaneista korvauksen saaneita oli joitakin kymmeniä.

Vertailun vuoksi: esimerkiksi vuoden 2012 satovahingoista maksettiin Maaseutuviraston mukaan katokorvauksia 1 600 tilalle yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Housussa on – vai vieläkö pahenee?

Koko maassa saataneen viljasatoa tänä vuonna 25–30 prosenttia keskimääräistä vähemmän.

Alueelliset ja paikkakuntakohtaisetkin erot ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla viljasato jää MTK:n tietojen mukaan ehkä vain kymmenisen prosenttia keskimääräistä pienemmäksi.

Kaikkein pahin tilanne on Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikkoalueilla, joilla maaperää kuivatti alkukesällä lämpimän poutasään lisäksi myös tuuli.

Suomen viljasato on vuosittain noin neljä miljardia kiloa. Viime vuonna satoa laskivat loppukesän sateet, ja viljaa saatiin 3,6 miljardia kiloa.

”On jopa sellaisia hurjia ennusteita, että sato jäisi tänä vuonna alle 2,5 miljardin kilon. Varmaksi ei voida sanoa mitään, ennen kuin peltoja päästään puimaan”, vilja-asiamies Schulman sanoo.

Loppukesällä helteet ovat yleensä hyvästä, mutta sää on nyt niin poikkeuksellinen, että kuumuutta hyvin kestävätkin kasvit alkavat kärsiä. Lisäksi karjaa varten kasvatettavan nurmirehun toisestakin sadosta on helteen vuoksi tulossa surkea.

”Moni ajattelee, että housussa on jo, mutta tilanne pystyy tästä jopa pahenemaan.”