Ei syytettä Itä-Suomen yliopiston tutkijalle, joka vastusti kollegoiden vaatimuksia lopettaa kovia kokeneet koe-eläimet

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Tutkimuksen tavoite oli auttaa diabeetikkoja ja valtionkovettumatautia sairastavia, joiden verisuonet tukkeutuvat ja vaurioituvat.
Tutkimuksen tavoite oli auttaa diabeetikkoja ja valtionkovettumatautia sairastavia, joiden verisuonet tukkeutuvat ja vaurioituvat. (Kuvien hiiret eivät liity Kuopion tapaukseen, jollei kuvatekstissä toisin mainita.)
Itä-Suomen yliopistossa kiisteltiin vuosina 2017 ja 2018 siitä, pitääkö kärsineet koe-eläimet lopettaa vai ei. Viime viikolla syyttäjä katsoi, että lopettamisia vastustanutta tutkijaa vastaan ei ole aiheen nostaa syytettä.

Länsi-Suomen syyttäjäalue päätti 15. joulukuuta, että kovia kokeneiden koe-eläinten lopettamista vastustanutta vanhempaa tutkijaa vastaan ei nosteta syytettä eläinsuojelurikoksesta, koska ”ei ole olemassa todennäköisiä syitä – – syyllisyyden tueksi”.

Seura kertoi Itä-Suomen yliopistossa kiistoja aiheuttaneista tapauksista toukokuussa 2020. Vanhempi tutkija edusti väännöissä tutkimusryhmäänsä, joka oli yksi monista koe-eläinkeskuksen tiloissa toimineista ryhmistä.

Maaliskuussa 2017 kanin jalka oli vaurioitunut siihen aiheutetun hapenpuutteen takia. Yliopiston koe-eläinkeskuksen kahden työntekijän mukaan haitta oli niin vakava, että kani olisi pitänyt hankeluvan ehtojen mukaisesti lopettaa. Vanhempi tutkija oli eri mieltä eikä kania lopetettu.

Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan vanhemman tutkijan syyllistymisestä rikokseen ei löytynyt riittävää näyttöä muun muassa siksi, että kanin lopetuskriteerit olivat epäselvät, ja että eläimen silloisesta terveydentilasta ei ole käytettävissä yksiselitteistä eläinlääketieteellistä arviota.

Toukokuussa 2018 syntyi uusi kiista vastaavassa kokeessa hiirille aiheutuneesta haitasta. Kaksi niistä oli menettänyt osan jalastaan, kahden muun jaloissa oli turvotusta ja ne olivat purreet omia jalkojaan. Koe-eläinkeskuksen eläinlääkäri ja tämän esimies vaativat ainakin kahden hiiren lopettamista, mitä taas vanhempi tutkija halusi lykätä.

Tutkimushankkeen lupa kielsi aiheuttamasta hiirille suurempaa kuin kohtalaista haittaa.

Kiivaan viestinvaihdon jälkeen osapuolet pitivät palaverin, jossa he päätyivät kompromissiin: hiiret jätettiin henkiin, mutta niille ryhdyttiin antamaan voimakasta kivunlievitystä. Lopulta hiiret lopetettiin yhdeksän päivää sen jälkeen, kun eläinlääkäri oli ensimmäisen kerran vaatinut sitä.

Erikoisyyttäjä Jarmo Rintala katsoi päätöksessään, että hiirille oli aiheutunut vakavia haittoja, ja että vanhempi tutkija kyseenalaisti koe-eläinkeskuksen henkilökunnan näkemyksiä eläinten hyvinvoinnista. Hän jätti kuitenkin nostamatta syytteen tutkijaa vastaan sillä perusteella, että päätös jättää hiiret henkiin oli tehty yhteispalaverissa, ja että keskus olisi voinut milloin tahansa lopettaa hiiret tutkijan mielipiteestä riippumatta.

Läänineläinl­ääkäri Tapani Parviainen toimitti nämä kuvat kovia kokeneista hiiristä poliisille jättämänsä tutkintapyynnön liitteenä. © Otavamedia

Ohut esitutkinta johti tapauksen avaamiseen

Tapauksia alettiin tutkia ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun läänineläinlääkäri pyysi heinäkuussa 2018 Itä-Suomen poliisilaitosta selvittämään, rikottiinko yliopistolla säädöksiä, kun eläimiä ei lopetettu ajoissa.

Esitutkinta jäi hyvin ohueksi. Esimerkiksi yhtäkään henkilöä ei kuultu rikoksesta epäiltynä. Heinäkuussa 2019 poliisi päätti esitutkinnan toteamalla, että rikosta ei ollut tapahtunut.

Tuoreeseen syyttämättäjättämispäätökseen päättynyt toinen käsittelykierros sai alkunsa keväällä 2020, kun Syyttäjälaitos määräsi SEY Suomen eläinsuojelun pyynnön seurauksena poliisin selvittämään uudestaan yliopiston toiminnan lainmukaisuutta.

Yliopisto lupasi parantaa tapojaan

Jupakka ei kuitenkaan jäänyt vaille seurauksia. Oikeusprosessin lisäksi Itä-Suomen yliopiston ihmiset ovat joutuneet selvittämään tapahtunutta myös aluehallintovirastolle.

Vuonna 2018 yliopisto lupasi aluehallintovirastolle varmistavansa, että vastaisuudessa koe-eläinten lopetuskriteerit ovat yksiselitteiset, ja että tutkijoille annetaan lisäkoulutusta eläinten kivun arviointiin.

Vanhempi tutkija ei enää jatkanut yliopistolla eläintöitä ja vaihtoi hieman myöhemmin työpaikkaa.

Tavoitteena luoda verisuonia geeniterapialla

Kiistojen kohteeksi joutuneissa eläinkokeissa tutkittiin uudenlaista yhdistelmähoitoa alaraajojen hapenpuutteeseen. Tutkimushankkeen perimmäinen tavoite oli auttaa diabeetikkoja ja valtimotautia sairastavia, joiden verisuonet tukkeutuvat ja vaurioituvat. Kun veri ei kierrä, jalat kärsivät hapenpuutteesta, mikä johtaa kipuihin ja katkokävelyyn.

Isojen verisuonien tukoksia osataan jo korjata, mutta pienten kohdalla keinot ovat vähissä. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu vuosia sitä, voitaisiinko ihmiselle luoda uusia pieniä verisuonia geeniterapian avulla. Hoitokeinon toimivuutta ja turvallisuutta pitää testata useilla eläinkokeilla ennen kuin sitä voidaan soveltaa ihmisiin.

Lue myös: Pienten koe-eläinten kohtelusta nousi iso riita Itä-Suomen yliopistossa – Syyttäjä määräsi poliisin tutkimaan, kärsivätkö jalkansa menettäneet hiiret liikaa

X