Suomen suurkaupunkien keskusta-alueet ”kuihtuvat” – näivettyykö järvikin, jos sen jäälle ei pääse autolla?
”Nykyautoilijan ei tarvitse olla Juha Kankkusen veroinen jääratakuski, koska autotekniikan kehitys tuli avuksemme”, Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen kirjoittaa. Pitääkö meidän olla myös yhtä perinteisiä shoppailijoita?
Kun autokisoihin käytettyjen jääratojen auraaminen järvienselille ja merenlahdille muuttui luvanvaraiseksi, moni intohimoinen autoilija varoitteli lehtien yleisönosastoilla, että tämä johtaa suomalaisten talviajotaitojen romahtamiseen.
Kun osassa eteläisen Suomen vesistöjä vielä ympäristösyistä kiellettiin moottoriajoneuvolla liikkuminen, poru yltyi. Missä autoilijat vastedes oppisivat hallitsemaan takapyöräluisua tai käsijarrukäännöksiä, ellei jäällä?
Kukaan ei hoksannut puolustaa jääratojen tarvetta sillä, että järvemme näivettyvät tai joutuvat vajaakäytölle, mikäli niillä ei saa ajaa huvikseen kilpaa naapurien kanssa. Tai varoitella, että Suomen pilkkivaarit eivät kohta enää ikinä syö terveellistä talvikalaa, ellei avannon viereen saa ajaa omalla autolla.
Tämäntyyppisiä pelotteluja nimittäin on kuultu nyt, kun julkisuudessa on pohdittu, miten Suomen suurkaupunkien keskusta-alueet kuihtuvat kävelyväylien ja – herra varjele – raitiovaunujen työntäessä autoilijoita syrjään.
Helsingissä luksustarvikeliikkeet ovat pelänneet, etteivät varakkaat autoilijat enää tule myymälään, jos ihan sen edestä ei löydy parkkipaikkoja vaan kävelykatu. Samaa arvuuteltiin Tampereella: varakas autoilija ei keskustaratikkaan nouse, vaan ajaa mieluummin lähiön automarkettiin.
Arvelen, että autoilijoiden tarpeilla ratsastaminen on silti kaikissa edelläkuvatuissa asioissa vain tekosyy.
Jääradat ovat käyttäjilleen hauskoja huvittelupaikkoja, mutta niiden todellinen tarve kuljettajien opettamismielessä vähenee. Ajonvakautusjärjestelmät, kaistavahdit ja sun muut uudet turvalaitteet korjaavat kuljettajan ajovirheitä talvikelilläkin nopeammin kuin ihmisen mieli.
Autoilija tilaa paketin kivijalkaliikkeessä piipahtamisen sijaan
Kantakaupunkien ”näivettyminen” ei ole enää vuosiin johtunut autoilijoista tai heidän puutteestaan. Vaikka sen perinteikkään kivijalkaliikkeen alla olisi iso parkkiluola, moni mukavuudenhaluinen autoilijakin tilaa silti tarvitsemansa ostoksen netistä lähimpään pakettipisteeseen.
Tämä tapa ei vähene, vaikka autoilijoille annettaisiin ilmaisia parkkiruutuja. Sen sijaan keskustoissa asuvien elämänlaatu voi kohentua, jos autojen valtaamaa tilaa vapautuu ihmisille.
Lue myös: Saimaannorpan suojelun ohi meni kesämökkiläisten juhannuspöydän muikkukukko