Eläkeläinen! Näin voit ansaita lisätienestejä verovapaasti

Jaa kaverilleTilaa Seura
Marja Tuhkalainen
Metsä on ollut aina tulonlähde Marja Tuhkalaiselle. Takavuosina lähikauppias sai marjat ja Marja perheelle kumisaappaat sekä kahvit ja sokerit koko talveksi. © PAULA MYÖHÄNEN
Mitä keinoja pienituloisella eläkeläisellä on saada lisätienestejä ilman, että verottaja puuttuu asiaan? Marja Tuhkalainen on paikannut jo kauan talouttaan menemällä metsään. Marjojen ja sienten lisäksi hän on ammentanut sieltä muutakin.

Tuuli havisuttaa metsän puita. Taivaalla purjehtii poutapilviä, ja läheiseltä suolta leijuu suopursun tuoksu.

Ristiinalainen Marja Tuhkalainen, 76, kulkee metsässä tottunein askelin. Mustikat, kantarellit ja haaparouskut löytävät tiensä Marjan koriin ja ämpäriin.

Marjastaminen ja sienestäminen ovat olleet Marjalle lisätienestin lähde jo vuosikymmeniä. Pienviljelijän vaimo ja sittemmin leski ei ole päässyt isoilla rahoilla retostelemaan. Sienet ja marjat päätyvät tutuille ostajille.

”Metsä on ollut minulle aina tulonlähde. Mutta ehkä vielä tärkeämpää on se, että metsä on antanut minulle mittaamattomasti hyvinvointia ja lohtua. Tulen metsästä puhdistettuna kotiin.”

Töissä eläkkeellä

  • Eläkkeellä tehty palkkatyö kasvattaa eläkettä 68 ikävuoteen asti.
  • Vanhuuseläkkeellä tai osittaisella vanhuuseläkkeellä oleva voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaa
  • Työkyvyttömyys-, työura- ja osa-aikaeläkkeellä työn ja ansioiden määrää on rajoitettu.

Metsän rauhasta taloudellista apua arjen menoihin

Aikoinaan, lasten ollessa vielä pieniä, Marja keräsi marjoja ämpärikaupalla. Siihen aikaan metsä oli hänelle elintärkeä pakopaikka – metsän rauhaan huuhtoutuivat lapsiperheen äidin ja pienviljelijän vaimon huolet ja väsymys.

”30 vuoden ajan kiersin ystävän kanssa autolla Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan marja-apajilla. Paikallinen K-kauppias otti kaikki marjani. Teimme vaihtokauppaa: kauppias sai marjat ja minä perheelle kumisaappaat sekä koko talven kahvit ja sokerit.”

Lasten kasvettua Marja sijoitti marjastuksella ja sienestyksellä tienaamansa rahat ”huvirahastoon”. Rahoilla matkusteltiin miehen kanssa, mutta kierrettiin myös tansseissa likkakaverin kanssa.

Nykyään marjastuksesta ja sienestyksestä saadut rahat hulahtavat juokseviin kuluihin. Ne ovat tervetullut lisä taloudenpitoon. Marja jäi leskeksi vuonna 2008.

”Vanhassa maalaistalossa on paljon rahareikiä. Aina on jotain remontoitavaa. Taloon on viime vuosina muun muassa laitettu uusi katto ja uudet ikkunat. Tiemaksut vievät nekin osansa. Korvessa asuminen käy kalliiksi.”

Marja Tuhkalainen

© PAULA MYÖHÄNEN

Verottomuudella tiukat rajat

  • Luonnonvaraisten tuotteiden keräämisestä ja myymisestä saatujen tulojen verottomuus astui voimaan vuonna 1975.
  • Verovapaus koskee marjoja, sieniä, käpyjä, kasveja tai niiden osia.
  • Myyjän on oltava itse kerääjä. Toisen keräämiä tuotteita ei voi myydä verottomasti.
  • Verovapaus ei koske jalostettuja tuotteita. Soseutettujen, mehustettujen tai pakastettujen marjojen tai sienipikkelssin myynnistä pitää maksaa vero.
  • Keräämisen pitää olla harrastelijamaista, ei palkkatyötä.
  • Pääosin kyse on tuotteista, joiden kerääminen on sallittua jokamiehen oikeudella.
  • Vaikka kuusenkerkän ja pakurikäävän kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, myös niitä voi myydä verottomana.

Saalistajan himo pitää liikkeellä

Marjastuskausi alkaa hillalla ja mustikalla heinäkuussa ja päättyy lokakuussa karpalosuolle. Puolukka on Marjan suosikki.

”Minulla on saalistajan himo. En kestä sitä, että jollain muulla on enemmän marjoja kuin minulla. Kun marjastin ystävän kanssa, meillä oli aina puntari mukana, jolla punnitsimme, kummalla on enemmän. Kyllä siinä puntari heilui”, Marja nauraa.

Hän korostaa, että saalistamisen himoon ei kuulu ahneus. Metsään mennään nöyrästi, eikä hän koskaan pahoita mieltään, jos joku on ehtinyt apajille ennen häntä.

”Ulkomaalaiset marjastajat säälittävät minua. Tiedän, miten kovan työn takana yhdenkin ämpärin täyttäminen on, ja miten ankeaa elämää he täällä elävät. Kerran heitä ajoi autollinen tuohon pihaan ja minä olisin mennyt neuvomaan, mistä löytyvät marjapaikat, mutta he kurvasivatkin pois.”

Tienestiä verkkokirppiksiltä

  • Käytettyjä vaatteita ja tavaroita voi myydä myös nettikirpputoreilla ja Facebookin kirpputoriryhmissä.
  • Tunnetuin käytetyn tavaran kauppapaikka lienee Tori.fi.
  • Suomessa on toiminut jo muutaman vuoden myös eurooppalainen vertaisverkkokauppa Netflea.com eli suomeksi Vähänkäytetty.fi. Vähänkäytetty.fi:ssä myyjä ja ostaja eivät asioi keskenään, vaan myynnit ja ostot tapahtuvat yrityksen kautta. Tuotteet ostetaan ja maksetaan kuin verkkokaupassa, ja paketti tulee lähimpään postiin.
Kantarelleja

© PAULA MYÖHÄNEN

Parempi marjapaikka

Ämpäri polkupyörän tankoon ja menoksi – näin Marja liikkuu nykyisin. Mukana tietysti vesipullo, pientä purtavaa ja kännykkä.

”Enää en pahemmin ajele autokyydillä kauempana, vaan marjastan ja sienestän lähimetsissä. Joskus käyn tyttären mökillä Mikkelissä mustikassa.”

Metsä ei pelota Marjaa. Päinvastoin hän kokee metsän ja sen eläimet ystävikseen.

”Aivan kuin hirvet, ketut, supikoirat ja mäyrät tuntisivat minut. Karhuja en ole nähnyt, mutta karhunjälkiä kyllä.”

Selvännäkijän kykyjä omaava Marja kertoo seurustelevansa metsänhenkien kanssa äänettömästi.

”Saatan sanoa, että olen ollut kiltti – anna minulle parempi marjapaikka. Ja kun sellainen löytyy, se tuntuu kuin taivaan lahjalta.”

Marja Tuhkalainen

© PAULA MYÖHÄNEN

X