Moni Ukrainasta sotaa paennut palaa jo takaisin – Millainen arki heitä odottaa kotimaassaan?
Elämä Ukrainassa jäi taakse, kun ihmiset suuntasivat turvaan. Nyt yhä useampi haaveilee paluusta - ja moni on jo palannut takaisin kotimaahan.
Kiovassa on päällisin puolin rauhallista, mutta ulkonaliikkumiskielto astuu voimaan kello 23.00.
Suurin osa Ukrainasta paenneista haluaa palata kotiin, kun sota on ohi, selviää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tutkimuksesta, joka julkaistiin heinäkuussa.
Maa ei kuitenkaan ole vielä turvallinen paluumuuttoa varten, painottaa UNHCR:n tiedottaja Elisabeth A. Haslund.
”Tilanne on hyvin räjähdysherkkä. Maassa soditaan, on maan sisäistä pakolaisuutta ja infrastruktuuri on vaurioitunut.”
Koti raunioina
Länsi-Ukrainan alueilla, kuten Kiovassa ja Tšernihivissä tilanne on ollut suhteellisen rauhallinen. Osa ukrainalaisista onkin palannut kotiseudulleen käymään.
”On menty esimerkiksi tapaamaan läheisiä, hakemaan lemmikki tai myymään omaisuutta”, kertoo Olga Silfver Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa Ry:stä.
”On kuitenkin hyvä muistaa, että on myös heitä, joilla ei ole enää mitään, mihin palata. Koti on raunioina ja läheiset kuolleet.”
Pieni osa suunnittelee paluumuuttoa tai on jo muuttanut takaisin. Suomestakin on lähdetty. Tarkkaa lukumäärää palaajista ei ole.
”Heidän odotuksensa eurooppalaisesta elämästä ei ole ehkä toteutunut. On ollut vaikeuksia löytää töitä, elintaso on laskenut ja pääsy koulutukseen kangerrellut. Jotkut eivät ole olleet psykologisesti valmiita näin pitkään sotaan ja erossaoloon miehistään.”
Suomessa 36 000 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua. Olga Silfver arvelee, että vain noin neljännes aikuisista on onnistunut työllistymään.
”Monelle on tärkeintä saada oma nuori koulutukseen. Jos tämä ei onnistu, he haluavat palata.”
Kiovalaiset ovat tottuneet ilmahyökkäyksiin eikä niihin reagoida välttämättä ollenkaan. © Miska Puumala
Kouluja otetaan käyttöön syyskuun alussa
Elämä Ukrainassa – edes rauhallisimmilla alueilla – ei todellakaan ole helppoa. Maan talous on romahtanut, töitä on vaikea saada, palkat ovat tippuneet ja hinnat nousseet.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että työllisyystilanne on parantunut sodan alusta, ukrainalaisen Livyj Bereg -verkkojulkaisun mukaan. Kilpailu on silti kovaa: yhtä avointa työpaikkaa kohden on 3–5 kertaa enemmän hakijoita kuin ennen helmikuuta.
”Tällä hetkellä töitä on lähinnä terveydenhuollossa, logistiikassa ja sotaan liittyvillä aloilla”, Olga Silfver sanoo.
Elämä Ukrainassa yritetään kuitenkin pitää edes jokseenkin normaalina. Unicef on avustanut vaurioituneiden koulujen korjaamista, ja suuri askel on se, että 1. syyskuuta osa koululaisista palaa lähiopetukseen.
Kouluille on annettu turvallisuusohjeet. Kouluissa on esimerkiksi oltava suojatiloja ja lapsia on harjoitettava evakuointitilanteita varten. Etulinjassa ja valloitetuilla alueilla koulunkäynti jatkuu etäopetuksessa.
”Tähän asti oppilaat ovat opiskelleet kaikkialla Ukrainassa etänä. Suomalaisissakin kouluissa on nähty etäopetuksen takia niin vähän ukrainalaisia lapsia”, Silfver sanoo.
Apua talven yli
Talvi on tulossa. Kylmimpinä kuukausina Ukrainassa voi olla pakkasta kaksikymmentä astetta.
”Maassa on yli 6 miljoonaa kotinsa menettänyttä ja lisäksi on ulkomailta vaurioituneisiin koteihinsa palaavia ihmisiä. Meidän fokuksessa on nyt auttaa heitä selviytymään talven yli”, Elisabeth A. Haslund sanoo.
Muun muassa UNHCR sekä muut humanitaariset järjestöt ovat tarjonneet ihmisille pientä rahallista avustusta. Lisäksi tarjotaan lämmittimiä, talvivaatteita ja peittoja sekä materiaaleja kotien korjaamista varten.
Kun Anna Zolotuhina ylitti Ukrainan rajan, hän itki onnesta. Vielä enemmän hän liikuttui avatessaan kotioven: ”Se oli parasta. Vain olla kotona.” © Miska Puumala