Kelan äitiyspäivärahauudistus ja yllätysvauva ajavat yrittäjä-äidin taloudelliseen ahdinkoon – Kaisan äitiysvapaa jää vain kahden kuukauden mittaiseksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pienyrittäjän äitiysloma jää usein lyhyeksi
© iStock
Helsinkiläisen Kaisan iltatähti ilmoitti tulostaan viime kesänä. Kelan äitiyspäivärahauudistus on kohtuuton pienyrittäjälle: ”Yrittäjällä pitäisi olla edes mahdollisuus valita niin, että äitiyspäiväraha määräytyisi viimeisen puolen vuoden ajalta."

Kauneusalan pienyrittäjä Kaisa, 38, perusti oman toiminimen vuonna 2010. Tullessaan tuolloin raskaaksi, hän oli ehtinyt olla odotusaikana palkkatöissä. Nyt Kaisa on jäämässä äitiyslomalle ilman palkkatyöläisen sosiaalietuuksia.

Kelan ensi vuoden alusta voimaan tulevaa äitiyspäivärahauudistus aiheuttaa pienyrittäjälle harmaita hiuksia. Tammikuusta 2019 alkaen äitiyspäiväraha määräytyy 12 kuukautta edeltävän yrittäjäeläketulon (YEL) keskiarvon mukaan.

Koska Kaisan kohdalla vauva ilmoitti tulostaan yllättäen, hän ei osannut varautua tilanteeseen nostamalla riittävän ajoissa yrittäjäeläkemaksun määrää.

Yllätysvauvan tulo pitäisi osata ennustaa jo vuotta aikaisemmin

Äitiyspäivärahauudistus tietää Kaisalle lyhyempää äitiyslomaa kuin palkansaajalla keskimäärin.

”Ei kukaan pienyrittäjä lähde huvikseen nostamaan yrittäjäeläkemaksuaan 500–1 000 euroon kuukaudessa. Tekee jo valmiiksi tiukkaa suoriutua ennakkoveroista, arvonlisäveroista ja muista kiinteistä yllättävistä kuluista. Lisäksi yrittäjän täytyy ottaa huomioon oman elämisen kulut.”

Äitiyspäivärahan uudistus ei anna yrittäjälle valinnan mahdollisuutta

”Tilanteeni näyttää Kelan uudistuksen vuoksi todella hankalalta. Minulla olisi pitänyt olla ennustajan kyvyt, sillä kolmannen lapsen hankkiminen ei käynyt vielä vuosi sitten ajatuksissakaan.”

Kaisan mielestä kohtuutonta on se, että vaihtoehtoja ei anneta.

”Yrittäjällä pitäisi olla edes mahdollisuus valita niin, että äitiyspäiväraha määräytyisi viimeisen puolen vuoden ajalta. Näin ehtisi edes hiukan suunnitella elämäänsä eteenpäin lapsen syntymän jälkeen.”

Synnytystalkoot – Paljon puhetta, vähän tekoja

Suomen alhaiset syntyvyysluvut ovat yhteiskunnan kuuma puheenaihe.

Kaisa ajattelee, että päättäjiltä puuttuu pitkän tähtäimen näkökulma asiaan.

”Puhetta on paljon, mutta tekoja vähän. Olen kuullut joidenkin pienyrittäjänaisten kertovan, että he joutuvat ottamaan lainaa voidakseen jäädä äitiyslomalle. Tämä on minusta kohtuutonta – kun muutenkaan yrittäjällä ei juuri sosiaalietuuksia ole.”

Kaisa huomauttaa lisäksi, että on monia pienyrittäjänaisia, jotka ovat joutuneet yrittäjiksi yhteiskunnan sanelemana.

Hän myös tietää pienyrittäjiä, jotka ovat joutuneet toteamaan, että rahat eivät kerta kaikkiaan riitä hankkimaan ensimmäistäkään lasta.

Sosiaaliset turvaverkot ovat pienyrittäjä-äidin pelastus

Kaisa arvioi, että pystyy pitämään äitiysvapaata noin kaksi kuukautta.

”Vauvan on tarkoitus syntyä helmikuussa. Olen laskenut, että viimeistään huhtikuussa minun on pakko palata töihin tekemään vähintään sunnuntaipäiviä. Mies on arkipäivät töissä ja pystyy hoitamaan vauvaa sunnuntaisin. Onneksi näin, sillä sunnuntaityö ei vaikuta Kelan tukiin – niihin vähäisiin, mitä on saatavilla.”

Kaisa kiittelee miehen lisäksi muita perheen turvaverkkoja; isovanhempia, ystäviä ja lasten kummeja, jotka ovat arjen pelastus.

Naisyrittäjän monta roolia

Pienyrittäjänä Kaisalle on tullut hetkiä, jolloin on tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin.

”Ajoittain tulee olo, että yhteiskunta ajaa ihmisen sinnittelemään todella ahtaalla. Jaksan kuitenkin yrittää, koska tällä tavoin pystyn olemaan perheelle enemmän läsnä kuin jos tekisin oman alani töitä palkkatyönä.”

Kaisaa harmittavat etenkin pienyrittäjänaisiin kohdistuvat paineet.

”Pitäisi revetä moneen suuntaan: olla hyvä yrittäjä, hyvä äiti ja hyvä vaimo – aikamoinen yhtälö toteutettavaksi.”

X