Eliitti valtasi Valamon luostarin - siviilit häädetään saarelta röyhkeästi

Venäjän ortodoksikirkko häätää häikäilemättömästi siviilit luostarisaarelta ja rakentaa sinne huviloita. Vanhan Valamon nimissä on loma-asuntoja myös Sotšissa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Venäjän ortodoksikirkko häätää häikäilemättömästi siviilit luostarisaarelta ja rakentaa sinne huviloita. Vanhan Valamon nimissä on loma-asuntoja myös Sotšissa.
(Päivitetty: )
Teksti: Outi Salovaara

Mystisyyttä, pyhyyttä ja hengellisyyttä. Vakavia mustakaapuisia munkkeja huoneissaan rukoilemassa, kirkonkellojen kuminaa ja pyhiinvaeltajia etsimässä rauhaa sielulleen silmiä hivelevän kauniissa luonnossa.

Tätä kaikkea on Sortavalan kaupunkiin kuuluva Vanha Valamon luostari. Pyhyyden etuvartio Laatokalla kätkee kuitenkin sisälleen myös häikäilemätöntä vallankäyttöä, suuria rahavirtoja ja eliitin edun tavoittelua tavallisten asukkaiden kustannuksella.

Joka sivuluostarin ja kirkon luona on runsaita viivasuoria kukkaistutuksia ja kivetyksiä. Suuri osa luostarin rakennuksista on remontoitu viimeisen päälle, ja tiet ovat venäläisittäin erinomaisessa kunnossa.

Siellä täällä vilahtaa rakennustyömaita sekä arvovieraiden huviloita helikopterikenttineen ja kelluvine saunoineen puomeilla suljettujen teiden päässä.

Venäjän valtio ja eliittiliikemiehet huolehtivat, että tätä luostaria ei häiritse rahan puute – eikä rahvas.

Rukoilevia miljardöörejä

Luostari myy kaupassaan myös alkoholia, jonka myynti siviileiltä kiellettiin.

Petroskoilainen toimittaja Gleb Jarovoi on tutkinut Valamon rahavirtoja. Hänen mukaansa Venäjän valtion rahoitus noin 190:lle Valamon luostarin munkille ja muulle hengelliselle asujaimistolle on viimeisten kuuden vuoden aikana ollut kymmeniä miljoonia euroja ja noin seitsemän kertaa suurempi kuin koko Sortavalan kaupungille, jossa sentään on noin 19 000 asukasta.

Suoran budjettirahoituksen ohella Valamo on saanut lahjoituksia valtionyhtiöiltä eli käytännössä veronmaksajilta. Esimerkiksi Rosseti-sähköyhtiö rakensi vähän aikaa sitten mantereelta Valamoon erittäin kalliin suuren kapasiteetin sähkökaapelin, ja valtion rautatieyhtiö rakensi uuden lääkäriaseman.

Presidentti Vladimir Putin on usein nähty vieras Valamossa, ja nimekkäitä ministereitä ja yksityisiä liikemiehiä häärii Valamossa pilvin pimein. Yksi heistä on Putinin ystävä ja Suomenkin kansalainen Gennadi Timtšenko vaimoineen. Timtšenkojen säätiö rahoittaa Valamoa avokätisesti.

Muita Valamossa nähtyjä miljardöörejä ovat esimerkiksi Oleg Deripaska, Viktor Vekselberg ja Mihail Prohorov.

”Mitä pahaa on siinä, että liikemiehet tulevat Valamoon rukoilemaan? Ja mitä se teille suomalaisille kuuluu, emmehän mekään tule kirjoittamaan Uudesta Valamosta”, sanoo ikävistä kysymyksistä tuohtunut Valamon lehdistöpäällikkö Mihail Šiškov. Hän epäilee toimittajaa tiedustelijaksi.

Valamon luostarin hotelli-, kuljetus-, ravintola- ja muita bisneksiä pyörittää noin 15 luostarille kuuluvaa yhtiötä, joista monet on rekisteröity Pietariin tai Moskovaan. Lisäksi luostarilla on pienyrityksiä kuten juustola.

Luostari on viime vuosina kaapannut itselleen kaiken aiemmin siviiliasukkaiden pyörittämän liiketoiminnan alkaen Valamoon liikennöivistä laivoista ja päätyen rihkamamyyntiin. Kun siviilien vähätkin työ- ja ansaintamahdollisuudet Valamossa hiipuvat, heidän karkottamisensa kotisaareltaan on helpompaa.

Takavuosina luostari lopetti siviilien harjoittaman alkoholi- ja tupakkamyynnin pitäen sitä sopimattomana luostarille. Nyt luostari myy alkoholia omassa kaupassaan.

Saarella toimii enää vain jokunen siviiliyrittäjä kuten veneretkien järjestäjiä. Tosin heiltäkin on jo evätty oikeus rantautua joillekin luostarin kaappaamille saarille kuten patriarkka Kirillin henkilökohtaiseksi lomapaikaksi muuttuneelle Oboronnyi- eli Kelisaarelle. Saaren sota-aikaiset suojellut suomalaisvarustukset jäävät nyt turisteilta näkemättä.

Valamossa käy Šiškovin mukaan vuosittain noin 120 000 turistia, joista suuri osa tulee Valamoon luostarin aluksilla. Kun edestakainen lippu kantosiipialukseen maksaa liki 30 euroa, tuo pelkkä laivabisnes kirkolle miljoonaliikevaihdon.

Lisätienestejä tuovat pyhiinvaeltajien lahjoitukset sekä ravintola-, maatila-, hotelli- ja ikonibisnes, josta suuri osa on kaiken lisäksi verovapaata. Šiškovin mielestä bisnes on kuitenkin vaatimatonta.

”Luostarin on kesäajan tuloilla elettävä pitkä talvi”, hän muistuttaa.

Salaista bisnestä verotta

Luostarin liiketoiminnan tulojen tai pyhiinvaeltajien lahjoitusten suuruus on salaisuus, samoin se, mihin luostari rahansa käyttää. Kuten koko Venäjän ortodoksikirkko, Valamokin pitää talousasiansa visusti salassa.

Rahat voivat kuitenkin päätyä mitä merkillisimpiin kohteisiin – esimerkiksi huvilatontteihin Mustallamerellä.

Valamolla on vuodesta 1997 lähtien ollut Sotšin subtrooppisessa Kaukasuksen vuoristossa pieni muutaman munkin sivuluostari, josta on vain muutama kilometri vuoden 2014 olympialaisista tuttuun, ylelliseen Krasnaja Poljana -hiihtokeskukseen.

Sivuluostarilla ei ole kotisivuja, eikä sen osoitetta tahdo löytyä mistään. Wikimapia-sivusto kuitenkin paljastaa, että luostari on rajavyöhykkeellä aivan Abhasian rajalla. Sinne pääsee vain Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n erikoisluvalla.

Luostari on rakennettu suojelualueelle kansallispuistoon, eikä rakennuksilla kiinteistörekisterin mukaan ole rakennuslupia.

Mutta Venäjän kiinteistörekisterin mukaan Valamon luostarilla on sivuluostarin lisäksi viisi huvilatonttia noin 20 kilometrin päässä sivuluostarista. Psou-joen rannalla sijaitsevilta tonteilta on matkaa Mustallemerelle kymmenisen kilometriä.

Kiinteistörekisterin ja ilmakuvien perusteella tontit sijaitsevat vehreässä vuoristossa keskellä huvila-asutusta. Kiinteistörekisterin mukaan nämä huvilatontit – toisin kuin muut alueen tontit

huvilatontit – on tarkoitettu ”uskonnollisiin tarkoituksiin”.

Mitä ovat nämä uskonnolliset tontit? Mihail Šiškov sanoo olevansa tietämätön Valamon Sotšin-tonteista.

”En ole kuullut tällaisesta mitään.”

Hän ei myöskään suostu kertomaan, kuka asiasta tietäisi. Arvoitukseksi jää, ketkä Valamon tonteilla lomailevat.

Hus hus pois, kaikki siviilit!

Viktor Jurtsev saa tuloja ajamalla taksia Valamossa. Kirkon painostuksen kovetessa siviilien työskentely käy kuitenkin koko ajan vaikeammaksi.

Noin tuhat vuotta sitten perustettu Valamon luostari oli Neuvostoliiton hajotessa lamassa. Suomalaiset olivat jättäneet luostarin 1944, minkä jälkeen Neuvostoliitto perusti sinne kolhoosin ja sotainvalidien internaatin.

Luostarirakennuksista tehtiin karjasuojia, juuresvarastoja ja matkamuistomyymälöitä.

Ensimmäiset munkit palasivat Valamoon 1989, ja 1991 ortodoksikirkolle palautettiin viimeisetkin luostarin rakennukset.

Saaren siviilit lastenrattaineen ja kirjavine vaatteineen alkoivat nopeasti käydä luostarin hermoille, joka aluksi lempeämmin ja lopulta keinoja kaihtamatta alkoi ajaa heitä pois. Vielä muutama vuosi sitten siviilejä oli noin 350–500, nyt enää 56. Reilu vuosi sitten tapahtui suuri siviilikato.

Toukokuun 1. päivänä 2016 oli Venäjällä pääsiäinen. Aamukahdeksalta syttyi tulipalo Valamon niin sanotussa Talvihotellissa, jossa sijaitsivat hotelli, koulu ja suurin osa siviilien asunnoista. Kuin ihmeen kaupalla kukaan ei kuollut.

Pääkirkossa messu jatkui keskeytymättä, eivätkä munkit paikalla olleiden mukaan auttaneet palon sammuttamisessa. Vain sadan metrin päässä on Valamon näyttävä uusi palolaitos, tiettävästi Karjalan tasavallan suurin. Palomiehet tulivat kuitenkin paikalle vasta pari tuntia palon syttymisen jälkeen, ja heiltä loppui vesi kesken.

Yksi siviili vangittiin tuhopoltosta, mutta hänet vapautettiin. Palon tutkinta on edelleen auki. Luostari on kiistänyt käsityksen, jonka mukaan se järjesti palon itse päästäkseen eroon siviileistä.

”Luostari sytytti palon. Kukaan muu ei olisi hyötynyt siitä”, uskoo paikallinen asukas Viktor Jurtsev.

Talvihotellia remontoidaan parhaillaan valtion varoin. Siviiliasuntoja sinne ei enää tule, ei myöskään koulua. Koulun ohella luostari lopetti myös Valamon päiväkodin 2016, joten palvelut siviileille ovat vähissä.

Tulipalossa kotinsa menettäneistä moni lähti lopulta toivottomana Valamosta, loput asuvat esimerkiksi tuttujen hoteissa.

”Yksi äiti asuu ulkovarastossa sairaan lapsensa kanssa”, väittää yksi nimettömänä pysyttelevä Valamon siviiliasukas.

Kirkko ja kovat otteet

Valamo on luonnonsuojelualuetta, mutta ortodoksikirkko kuitenkin rakentaa sinne kiivaasti luvatta muun muassa sivuluostareita eli skiittoja ja arvovieraiden huviloita.

Karkotuksista metelin nostaneet siviilit saivat puolelleen muun muassa Karjalan tasavallan ihmisoikeusvaltuutetun, joka piti häätöjä perustuslain vastaisina.

Luostarin oikeuteen viemät vastentahtoiset lähtijät ovat kuitenkin hävinneet oikeudenkäynnit. Ortodoksikirkko ja Kreml ovat liian vaikutusvaltaisia vastustajia.

”Asukkaat on aikoinaan rekisteröity Valamon asukkaiksi vastoin lakia. Me korjaamme nyt tämän virheen”, perustelee Mihail Šiškov häätöjä.

Hänen mukaansa Venäjän perustus- ja muut lait sanovat, että ilman juoksevaa vettä tai muita mukavuuksia olevassa asunnossa ei saa pysyvästi olla kirjoilla. On kuitenkin epätodennäköistä, että yli 70 vuotta sitten, jolloin ensimmäiset neuvostoasukkaat tulivat saarelle, Neuvostoliiton perustuslaki olisi puhunut mitään juoksevasta vedestä.

”Šiškov valehtelee. Ei kai Venäjällä voisi olla kommunalkojakaan, jos tuo pitäisi paikkansa”, sanoo Viktor Jurtsev kyllästyneenä.

Hän viittaa Venäjällä edelleen käytössä oleviin yhteisasuntoihin, joissa asukkaat käyttävät yhteisiä vessoja, suihkuja ja keittiöitä.

Šiškovin mukaan Sortavalan kaupunki tarjoaa häädetyille mukavan kerrostaloasunnon – luostari ei osallistu asutuskuluihin, koska ei katso asian kuuluvan itselleen. Šiškov ei ymmärrä miksi asukkaat haluavat väkisin jäädä pieniin ja mukavuudettomiin asuntoihin Valamoon, kun Sortavalassa odottavat valoisat ja tilavat asunnot.

Nimettömänä pysyttelevä Valamossa syntynyt nainen on aina asunut niin sanotussa Rakentajien talossa lähellä pääkirkkoa. Hän väittää painostettuna Sortavalaan muuttaneen äitinsä saaneen kosteusvaurioisen asunnon, jonka kalliista sähkölaskuista tämä ei selviä.

”Meillä on siistit peseytymistilat tuolla käytävässä. Meitä ei haittaa, että haemme vetemme käytävästä. Miksi emme saa pysyä kotonamme? Luostari valehtelee, jos väittää meidän lähtevän vapaaehtoisesti”, nainen sanoo.

”Täällä on vain viisi asukasta, jotka aiheuttavat ongelmia. Kaikki muut haluavat lähteä vapaaehtoisesti”, väittää Šiškov.

Hän ei halua nimetä häiriköitä. Hän ei myöskään selitä miksi saarella on edelleen 56 siviiliasukasta, jos kerran viittä lukuun ottamatta kaikki siviilit haluavat muuttaa Sortavalaan ja heillä on mantereella luvassa hyvä asunto.

Rakennuslupia jälkikäteen

Presidentti Vladimir Putinin käytössä oleva huvila on yksi monista viime vuosina rakennetuista paikoista, jonne pääsy on puomein suljettu. Paikalliset asukkaat kävivät aiemmin Putinin saunarannassa uimassa.

Valamon saaristossa on noin 50 saarta, joiden yhteen laskettu pinta-ala on 36 neliökilometriä. Tästä pääsaari kattaa 27 neliökilometriä.

Valamo on 1992 lailla määritelty Karjalan tasavallan luonnonsuojelu- ja muistomerkkialueeksi, missä esimerkiksi metsien hakkuut ja historiallisten muistomerkkien tuhoaminen on kielletty. Saaristossa on muun muassa laatokannorpan lepopaikkoja ja harvinaisia kasveja. Jokainen uudisrakennus vaatii erityisen arvio- ja lupamenettelyn.

Ortodoksikirkko ei ole kuitenkaan luvista tai luonnonsuojelusta piitannut viime vuosien rakentamisinnossaan. Säännöllisesti Valamossa vieraileva Kirill on ilmaissut halunsa rakentaa skiitta jokaiseen Valamon saareen.

Krillille itselleen nousee parhaillaan ilman mitään lupia mahtava huvila Kelisaareen, jonne jo aiemmin vuodesta 2014 lähtien on rakennettu uusi sivuluostari eli skiitta, huviloita ja helikopterikenttä.

”Luonnonsuojelualue oli aiemmin olemassa, mutta sitä ei ole enää. Ja puolustusministeriö antoi Kelisaaren luostarille”, puolustaa Šiškov rakentamista.

Johtaja Jekaterina Kovtun Luonnonsuojelualueiden hallinnosta Pietarista hymähtää Šiškovin puheille: lupa- ja muut menettelyt eivät ole muuttuneet.

”Valamon luonnonsuojelualue on edelleen olemassa, ja se on virastomme alaisuudessa. Valitettavasti vain Valamon-osastomme lopetettiin kesäkuussa, ja sillä on enää vain yksi työntekijä”, Kovtun sanoo.

Ortodoksikirkko ja Venäjän eliitti näyttävät siis onnistuneen ainakin heikentämään Valamon luonnonsuojelustatusta. Valamon-osaston lopettaminen ja saaren retkeilybisneksen siirtäminen kesäkuun alussa suojelualueiden virastolta luostarin hoitoon on tästä hyvä osoitus.

Valamossa syntynyt ja kasvanut Viktor Jurtsev ei voi ymmärtää, että ortodoksikirkko ajaa häntä pois kotoaan.

Jotkut ilman lupia rakennetut rakennukset, kuten Putinin käytössä oleva 500-neliöinen huvila – jonka Šiškov muistuttaa olevan virka-asunnon, ei yksityishuvilan – rantasaunoineen ovat saaneet luvat jälkikäteen. Kelisaaren skiitoilla ja huviloilla ei lupia kuitenkaan ole.

”Valitettavasti luostari ensin rakentaa ja vasta sitten alkaa järjestää rakennuslupia”, Kovtun pahoittelee.

Suojelualueista vastaavalla virastolla ei ole valtaa puuttua asioihin: luvatonta rakentamista harrastavat liian vaikutusvaltaiset tahot. Siviilit sen sijaan eivät saa rakentaa mihinkään päin Valamoa luvatta eivätkä luvallisesti.

”Kun me olemme halunneet rakentaa itsellemme Valamoon asuntoja, se ei koskaan ole ollut mahdollista”, hymähtää Jurtsev.

”Minä olen syntynyt ja kasvanut Valamossa. Tämä on minun kotini. Nuo ihmiset ilmestyivät tänne yhtäkkiä ties mistä. Kuka pyysi heidät tänne ja kuka antoi heille oikeuden ajaa minut pois kotoani?”

 

Lue myös:

Vieraileeko Putin kesäisin Turun saaristossa?

Putinin yksityisen laskettelukeskuksen paljastanut ympäristöaktivisti sai syytteen kiroilusta – ja jalkapannan

Putinin yhtenäinen Venäjä: karjalalainen liikemies pakeni Suomeen – perhe jäi panttivangiksi Petroskoihin

X