Energiadirektiivi aiheuttanee pakkoremontit sadoilletuhansille suomalaisille – Nämä ovat tyypillisimmät remonttikohteet
Remontti voi tulla yli puolen miljoonan suomalaistalon suunnitelmissa yllättävän ajankohtaiseksi, jos EU:n suunnittelema direktiivi menee läpi. Direktiivi jakaa omakotitalotkin energiatehokkuusluokkiin.
Ikkunat ja ovet nousevat pakkoremontointien yhteydessä erääksi tyypillisimmäksi remonttikohteeksi. Kuvituskuva.
EU:n kaavailema energiatehokkuusdirektiivi ärsyttää ja ahdistaa monia omakotitaloasujia. Direktiivin tuoma energiaremontti voi olla kallis kokonaisuus, joka koettelee varmasti kukkaronnyörejä.
Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander näkemyksen mukaan direktiiviä ei tarvittaisi lainkaan, vaan ilmastotavoitteiseen voitaisiin päästä muutenkin.
”Direktiivi tuntuisi tässä vähän pakkokeinolta, kun uskoakseni kannustaminen, ohjeistaminen ja neuvominenkin riittäisivät.”
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, ja Omakotiliiton mukaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi voisi koskea niistä karkeasti arvioiden noin puolta, eli noin 570 000 pientaloa.
Direktiivin lähtökohtana on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Rakentamisen ja rakennusten ilmastopäästöt ovat noin kolmanneksen EU:n hiilidioksidipäästöistä.
Energiaremontti edellyttää ammattilaisia avuksi
Esityksen energiatehokkuusluokitukset ovat välillä A-G.
”A on paras luokka. Ne ovat nollaenergiataloja, jotka käytännössä tuottavat itse paikan päällä käyttämänsä energian, esimerkiksi maalämpö-aurinkopaneeliyhdistelmä tai muuta vastaavaa, tai energiankulutus on hyvin pientä”, Marju Silander kertoo.
Direktiivi asettaisi laskennallisesti 15 prosenttia kaikista rakennuksista huonoimpaan G-luokkaan.
”Ne pitäisi remontoida parempaan luokkaan, vähintään luokkaan E tai D. Remontti täytyisi tehdä esimerkiksi vuoteen 2033 mennessä.”
Omakotiliiton arvion mukaan neljä remontointikohdetta nousee vahvimmin esiin energiaremonttien kohdalla.
”Tyypillisintä olisi lämmitysjärjestelmän vaihtaminen, koska sillä on erittäin iso rooli energiatehokkuusluokassa. Energiatodistuksessa olevat kertoimet ovat erilaisia sen mukaan, onko esimerkiksi kaukolämpö vai öljylämmitys.”
Myös lisäeristäminen on tavanomainen energiaremontti.
”Siinä yläpohja on suosituin, koska lämpö nousee ylöspäin, niin katoltahan se karkaa harakoille jos on karatakseen. Myös ikkuna- ja oviremontit tulevat tässä yhteydessä varmasti kyseeseen. Lisäksi ajankohtaista tässä yhteydessä tulee olemaan ilmanvaihdon uudistaminen ja tiiviimpi huoltaminen.”
Viidentoista prosentin pakkoremontointi kymmenessä vuodessa on iso harppaus rakennuskantaan.
”Yksi esiin nouseva kysymys on, mistä saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa, kun siitä jo kuluvana talvenakin on ollut pulaa. Nyt energiakriisin aikana luin paljon kirjoituksia siitä, että ihmiset halusivat maalämpöä, mutta ei löytynyt porareita. Toinen huolestuttava kysymys ovat tietenkin ihmisten taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa näitä remontteja”, Silander sanoo.
Nurmijärven Klaukkalassa asuva Ilkka Hiiro luopui fossiilisesta öljylämmityksestä ja teetti energiaremontin omakotitaloonsa. © Tommi Tuomi
Energiatodistus on maksullinen
Energiatehokkuusluokituksen energiatodistus on maksullinen ja nykyisin se vaaditaan uudesta talosta aina, mutta aikaisempina vuosikymmeninä ei vaadittu.
”Energiatodistusjärjestelmä on luotu sitä varten, että kun myy tai vuokraa asuintaloa, ostajat voivat vertailla rakennusten energiankulutusta. Mutta arvion mukaan suurimmalla osalla suomalaisista ei ole tietoa siitä, mikä oman talon luokka on.”
Nykykäytännön mukaan energiatodistus tulee olla, kun myy tai vuokraa asuntoa. Muussa tapauksessa sitä lain mukaan ei tarvita.
”Tämän asian tarkentumista direktiiviin odotetaan seuraavaksi. Mikä tulee olemaan vaatimus, ja pitääkö se hankkia, vaikka ei olisi myymässä tai vuokraamassa. Nyt ei siis tiedetä, tullaanko energialuokan todistamista vaatimaan kotitalouksilta.”
Marju Silanderin mukaan rintamamiestalot olisivat yksi tyypillisin esimerkki, jolloin direktiivistä johtuva energiaremontti olisi tarpeen.
”Niitä rakennettiin 1940-50-luvuilla paljon, ja niitä on edelleen paljon käytössä. Näistä moniin on vuosikymmenten varrella vaihdettu lämmitysmuotoa, ulkovuorausta sekä ikkunoita ja ovia. Näillä remonteilla pääsee esimerkiksi D-luokkaan. Mutta jos juuri mitään remontteja ei ole tehty, ja talossa on öljylämmitys, niin todennäköisesti ollaan lähempänä G-luokkaa.”
Kun energiaremontti tehdään, on mahdollista, että taloista paljastuu myös erilaisia muita ongelmia, kuten hometta. Silanderin mukaan esimerkiksi asuinrakennusten kosteusongelmat puhuttavat yleisesti ottaen jo nyt, ja ikäviä hometapauksia on aivan liikaa.
”Jos haluaa ajatella positiivisesti, niin nyt nähdään, että voisi olla hyvä hetki päivittää oman talon korjaussuunnitelmat. Onhan se asukkaille hyvä, että talo on mahdollisimman terve ja turvallinen asua. Samoin se edesauttaisi kiinteistön arvoa ja mahdollista myyntiä turvallisesti sekä ostajalle että myyjälle.”
Lue myös: Talviasuttava mökki haaveena? Huomioi nämä luvat ja asiat rakennusten muutostöissä
Direktiivi on vielä epäselvä
Rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayrityksen Raksystemsin tekninen päällikkö Antti Heimlander sanoo, että on vielä epäselvää, mitä taloja tarkkaan ottaen direktiivin remonttivaade koskisi.
Hän on myös epäuskoinen sen suhteen, että kaikille saataisiin edes tehtyä energiatodistusta direktiivin siirtymäajan puitteissa.
”Jos vanhempia taloja ei ole viime vuosikymmenten aikana myyty tai vuokrattu, niissä on hyvin harvoin olemassa energiatodistuksia. Vanhemmissa rakennuksissa todistus on ARA:n tilastojen mukaan olemassa ihan vain muutamassa prosentissa rakennuskannasta. 2000-luvulla rakennetuissa taloissa energiatodistuksia löytyy kymmeniltä prosenteilta.”
Vailla energiatodistusta on siis valtava määrä rakennuksia.
”Kyllä, puhutaan sadoistatuhansista. Yksi suuri kysymys on, että mitä jos energiatodistusta ei ole, eikä sitä myötä myöskään energiatehokkuusluokitusta.”
Heimlanderin mukaan koko direktiivi on vielä hyvin ylätasolla. Kun tiedetään vaatimukset ja tulkinnat tarkemmin, Heimlanderin mielestä olisi tärkeää katsoa tapauskohtaisesti, mikä on oikea ja tehokkain tapa toimia kunkin rakennuksen suhteen.
”Tullaan kysymykseen, että mikä on missäkin talossa järkevää. Esimerkiksi suorasähkötalo on todella kallista vaihtaa vesikiertoiseen lämmitykseen. Ikkunoiden remontoiminen on sangen kustannustehokasta, jos ne ovat huonokuntoiset. Ilmalämpöpumppu on niin ikään kustannustehokas, mutta sillä saavutettavassa parannuksessa on omat rajansa. Öljylämmityskattilan muuttaminen puupellettikattilaksi tai maalämpöön vaihtaminen on myös usein hyvä ratkaisu.”