Miten käy ruotsin kielen? Palvelukielenä englanti kirii jo ohi: ”Kolmessa vuodessa käyttö on tuplaantunut”
Käyttökielenä englanti jyrää jo ruotsin kielen sekä yksityisellä puolella että julkisella sektorilla.
”If you want service in English, press three…”
Puhelinvaihteesta tuttu lausahdus kuvastaa suomalaista kielikarttaa. Käytännössä kaikki suuret suomalaiset palveluyritykset ovat jo hyväksyneet englannin kielen aseman.
Muutamassa vuodessa englannista on tullut kolmas kotimainen. Paremman vaihtoehdon puuttuessa sitä käyttää moni asiakas, joka puhuu äidinkielenään arabiaa, venäjää, viroa tai jotain muuta kieltä.
Englanninkieliseen palvelun tarpeeseen on reagoitu
Palvelun tarve on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
”Muutos on selkeästi huomattu, ja siihen on reagoitu”, sanoo tietoliikenneyhtiö Elisan kuluttajaliiketoiminnan palvelujohtaja Jukka Lehto.
Hänen mukaansa Elisalla havahduttiin maailman muutokseen jo neljä vuotta sitten. Yhtiössä toteutettiin iso kieliprojekti, jossa kuluttajapalveluita käännettiin lisää englanniksi. Sen jälkeen kyyti on ollut kovaa.
”Kolmen vuoden aikana englannin käyttäjien määrä on tuplaantunut.”
Elisalle tulevista yhteydenotoista 6–8 prosenttia tapahtuu ruotsin kielellä. Ruotsin kielen on pysynyt vuodesta toiseen suhteellisen tasaisena.
Nyt englannin suosio on ensi kertaa ohittamassa ruotsin.
Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa. Jukka Lehdon mukaan Elisalla laki ei ole hidastanut palveluiden toteuttamista englanniksi.
”Me kehitämme asiakaspalvelua puhtaasti asiakkaan tarpeista.”
Helsinki – At your service
Kolmas kotimainen on kovassa kasvussa myös julkisella puolella.
”Helsingin kaupungin neuvonnassa englantia käytetään jo yhtä paljon kuin suomea. Ruotsia käytetään huomattavasti vähemmän”, vahvistaa kaupunginkanslian neuvontapäällikkö Anne Nissinen.
Toisin kuin yksityisellä puolella, lainsäädäntö sitoo julkisen viranomaisen käsiä.
Kielikysymys puhutti viime keväänä Helsingin kaupunginvaltuustossa, jossa käsiteltiin Mari Holopaisen (vihr) valtuustoaloite englannin ottamisesta kaupungin kolmanneksi viralliseksi asiointikieleksi.
Perusteluissa esitettiin, että lähes 15 prosenttia Helsingin asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Englannin kielen käyttö parantaisi jatkossa Helsingin mahdollisuuksia kansainvälisenä kaupunkina, jossa työskentelee ulkomaisia huippuosaajia.
Lopulta englanninkieltä pidettiin liian kalliina vaihtoehtona. Sen hyväksyminen viralliseksi asiointikieleksi olisi moninkertaistanut kaupungin käännöskustannukset. Sitä paitsi muutos olisi vaikuttanut valtakunnallisiin rekistereihin. Sitä kautta se olisi edellyttänyt lakimuutosta.
Helsingissä päädyttiin linjaamaan, että englanti on palvelukieli, jota käytetään kaikkien toimialojen peruspalveluissa. Kuluvan vuoden kuluttua englannin käyttöä viestinnässä seurataan. Sen jälkeen asiaa on määrä arvioida uudelleen.