Ensimmäinen suomalaispotilas tehohoidossa – Koronavirus voi aiheuttaa äkillisen hengitysvajausoireyhtymän

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tehohoidossa on varauduttu.
Tarvittaessa tehohoidossa henkilön hengitystä ja verenkiertoa tuetaan hengityslaitteella sekä verenkierron tukihoidoilla. © iStock
Ensimmäinen suomalaispotilas on tehohoidossa koronavirustartunnan vuoksi HUSissa. Hän on eläkeikäinen, ja ennen tehohoitoa hän oli lyhyen aikaa osastohoidossa.

Koronavirus (COVID-19) voi aiheuttaa pienellä osalla potilaista äkillisen hengitysvajausoireyhtymän, jossa keuhkoihin kertyy tulehduksen takia tulehdussoluja ja nestettä. Keuhkojen kyky hoitaa tehtäväänsä heikkenee. Tarvittaessa tehohoidossa henkilön hengitystä ja verenkiertoa tuetaan hengityslaitteella sekä verenkierron tukihoidoilla.

HUSin tehohoitopaikoista keskimäärin 70-75 prosenttia on käytössä jatkuvasti, mutta tehohoidon ylilääkäri Ville Pettilä arvioi, että tarpeen tullen tehohoidon resurseja voidaan lisätä siirtämällä kiireettömiä leikkauksia.

“Lisäksi voimme muuttaa leikkausosastojen heräämöpaikkoja lisätehohoitopaikoiksi”, Ville Pettilä sanoo.

Lue myös: Viisi faktaa, jotka sinun tulisi tietää uudesta koronaviruksesta

Tehohoidossa voi tulla pula osaajista

Suomessa on tehohoitopaikkoja kaikkiaan 7–8 sataatuhatta asukasta kohden. HUS-alueella käytössä on 82 raskaan tehohoidon paikkaa ja yli 300 hengityslaitetta.

Sairaanhoitopiirit ovat ennakoineet sosiaali- ja terveysministeriölle, että tehohoitopaikkoja riittää, mutta pulaa voi tulla tehohoitoon erikoistuneesta henkilöstöstä, jos pandemia aiheuttaa Suomessa paljon tehohoitotapauksia.

Koronavirus voi vaikeassa tautitapauksessa johtaa hengenvaaralliseen, äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään. Näitä tapauksia on Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Kiinan tautikeskuksen raportin mukaan ollut kuusi prosenttia kaikista varmistetuista koronavirustartunnoista.

Kriittiseen taudinkuvaan kuuluvat vakavat hengitysvaikeudet, verenmyrkytys ja useiden elinten yhtäaikaiset toimintahäiriöt.

Tehohoidossa saatetaan kokea pula ammattilaisista.

Tehohoidossa saatetaan kokea pula ammattilaisista. © iStock

Virus poikkeaa muista koronaviruksista

Nature-tiedelehdessä julkaistun artikkelin mukaan koronavirus käyttää soluja tartuttaessaan niin sanottua piikkiproteiinia, joka sitoutuu solukalvoon. COVID-19-koronaviruksen piikkiproteiini poikkeaa muista koronaviruksista. Sen saattaa aktivoida isäntäsolun tietty entsyymi, furiini.

Tämä on merkityksellistä, sillä furiinia on monissa ihmisen kudoksissa, kuten keuhkoissa, maksassa ja ohutsuolessa. Virus lisääntyy solujen sisällä.

Lue myös: Näin koronaan sairastunut Jouni kuvailee kovia ja aaltomaisia oireitaan: ”Tuntuu kuin joku heittelisi keilapalloa pään sisällä”

Tositarinoita koronasta - Vinkkaa meille oma tarinasi

  • Jätäthän yhteystietosi, jos haluat antaa tarkempia tietoja. Voit kertoa tarinasi myös anonyymisti. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti.
X