Eriarvoistava luokkayhteiskunta on pahaksi bisnekselle ja talouskasvulle

Taloustieteen professori Matti Tuomala kertoo, että perintöverotus on ollut historiallisesti nimenomaan liberaalien talousajattelijoiden suosiossa.

1800-luvulla elänyt klassisen liberalismin oppi-isä John Stuart Mill katsoi, että oikeudenmukaisinta olisi aina jakaa edellisen sukupolven saavutukset tasan seuraavan sukupolven edustajien kesken. Siis niin Herlinin ja Ahlströmin kuin virtasten ja möttösten perinnöt tasajakona kaikkien lapsille. Jopa nykyisen talousoikeiston esikuva Milton Friedman kannatti ankaraa perintöveroa. Lähtökohtana tässä ajattelussa on mahdollisuuksien tasa-arvo, joka toteutuu sitä huonommin, mitä eriarvoisempaan asemaan peritty varallisuus asettaa ihmiset jo lähtöviivalla.

”Koko ajan mennään siihen suuntaan, että varallisuus kasvaa ja on hyvin keskittynyttä. Mitä vähemmän perintöjä verotetaan, sitä enemmän mennään perintöihin perustuvaan yhteiskuntaan. Silloin ihmisten omien ansioiden merkitys jää vähemmälle”, sanoo Tuomala.

Luokkayhteiskunta on tehotonta taloutta

Matala perintöverotus tai sen lopullinen lakkauttaminen siis tukee perhedynastioiden syntyä ja vahvistumista. Tuomala huomauttaa, että perittyyn varallisuuteen ja asemaan perustuvalle yhteiskunnalle on tutumpikin nimitys: luokkayhteiskunta.

”Luokkayhteiskunnat eivät ole hirveästi kehittyneet. Se on ollut aina kehityksen este, ja täysin eriarvoistava perintöjärjestelmä on ollut yksi sen tukipilareista. Tämä on sen Millistä lähtöisin olevan perintöveroajattelun lähtökohta.”

Työllistämme yhdessä

Kansainvälinen valuuttarahasto ja OECD ovat pikkuhiljaa tuottaneet sellaista tutkimusta, että hyvin räikeät tuloerot tai tuloerojen kasvu on pahaksi talouden kehitykselle.

Tuomala sanoo, että yhä useammat tahot – merkittäviä yritysjohtajia ja johtavia poliitikkoja myöten – ovat maailmalla havahtuneet siihen, että liika eriarvoisuus on pahaksi myös bisnekselle ja talouskasvulle.

Perintöveron poistaminen saa kuitenkin tavallisen rahvaan kannatusta.

”Kai sitä selittää se, että verot yleensäkin ovat jotain laajaa inhoa ja vastustusta herättävää. On hyvin paljon ihmisiä, jotka saavat jotain pieniä perintöjä. Iso osa kansaa ajattelee, että tämähän koskee meitäkin, vaikka todellisuudessa se ei juuri koske.”

Toisaalta Tuomala katsoo, että kateudesta moitittu kansa saattaa myös aidosti ajatella rikkaiden parasta.

”Onhan se monissa muissakin asioissa mennyt läpi tällainen – sanotaan nyt kauniisti – propaganda, että rikkaat on hyväntekijöitä, koska rikkaat luo työpaikkoja. On työpaikkojen luojat ja sitten on nämä vapaamatkustajat, jotka lähinnä vaan elävät muiden kustannuksella”, hän selittää.

Kuka työpaikat sitten luo?

”Itse asiassa me kaikki. Tämä väitehän on, että rikkaat luo työpaikkoja, koska ne on ainoat, jolla on fyrkkaa siihen hommaan. Silloin taloutta katsotaan vain tarjonnan näkökulmasta. Täytyy olla myös ihmisiä, jotka on ostamassa. Henry Fordhan tajusi sen, että pitää tehdä sellaisia autoja, että hänen työntekijänsä pystyvät niitä ostamaan. Siinä työpaikan luo sekä kapitalisti että hänen työntekijänsä”, selittää Tuomala.

Hän muistuttaa, että yhtä lailla ja enemmänkin työpaikkoja luo varojen tasaisempi jakaminen, koska köyhemmillä ihmisillä raha menee kulutukseen, joka luo kysyntää tuotteille ja palveluille. Siis työpaikkoja.

Toisaalta Tuomala myöntää, että perintö- ja lahjavero ei ole ollut kovin merkittävä varallisuuserojen tasaaja Suomessa koskaan. Sen tuotto – viime vuonna 522 miljoonaa euroa – ei myöskään ole kovin merkityksellinen verojen ja veroluonteisten maksujen vuotuisessa sadan miljardin euron potissa. Toisaalta verotuoton pienuus johtuu siitä, että verotus on päätetty tehdä niin kevyeksi.

”Sitähän on käytetty perusteluna, että siitä voitaisiin luopua, koska fiskaalinen tuotto on niin pieni. Sillä perusteellahan voitaisiin tehdä loppu mistä tahansa verosta tekemällä se fiskaalisesti merkityksettömäksi”, sanoo Tuomala.

Lue myös:

Mikään ei riitä! Rahasukujen 20-vuotinen sota perintöveroa vastaan

Onninen-konsernin perijätärtä epäillään törkeästä veropetoksesta