Eriarvoistuvat eläkkeet

Jaa kaverilleTilaa Seura

Tavallisen, pienipalkkaisen työntekijän tilanne on unohtunut eläkekeskustelussa, Palvelualojen liitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo.

Kuusi palkansaajajärjestöä jätti tammikuussa näkemyksensä eläkeuudistuksesta valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkariselle. Hän johtaa työryhmää, joka valmistelee vuoden 2017 eläkeuudistusta.

Mistä palkansaajat ovat huolestuneet, PAMin puheenjohtaja Ann Selin?
Naisvaltaisten ammattien, pätkätöiden ja pienipalkkaisten asiat uhkaavat jäädä eläkekeskustelussa huomiotta, kun keskitytään puhumaan eläkkeiden rahoittamisesta. Edustamamme 600 000 palkansaajaa odottavat myös eläkejärjestelmän sosiaalisen kestävyyden selvittämistä.

Millä tavalla eläkeuudistuksen tulee ottaa huomioon eri sukupolvet?
Jo nyt eläkeläisten köyhyysriski on selvitysten mukaan suurempi kuin 1990-luvun loppupuolella. Työelämän epävarmuus heittää varjonsa eläkeiän toimeentuloon. Eläkejärjestelmän sosiaalista kestävyyttä ei voidakaan arvioida ilman muiden julkisten tulonjakojärjestelmien tarkastelua.

Miten eläkejärjestelmä voi vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin?
Eläkkeellä olevien naisten köyhyysriski on miehiä suurempi ja siksi on mietittävä ratkaisuja, joilla riskiä voi pienentää. Naisten aseman parantaminen erityisesti palkkauksessa jo työelämän aikana on tärkeä keino eläkeiän köyhyysriskin torjumiseksi.

Miksi juuri pienipalkkaisten naisten asema on tukala eläkepäätöksiä tehtäessä?
Kokoaikatyötä tekevä siivoojanainen ansaitsi vuonna 2011 kuukaudessa vain hieman yli 1 500 euroa, näin pienestä palkasta eläke jää hyvin alhaiseksi. Monet pienipalkkaiset tekevät vielä osa-aikatyötä. Kassamyyjistä reilusti yli puolet tekee osa-aikatyötä ja tarjoilijoillakin se on hyvin yleistä. Vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä kiinteistöpalveluiden piirissä työskenteli vuonna 2011 lähes 190 000 naista. Kaikkinensa Suomessa osa-aikatyötä tekevistä on 70 prosenttia naisia.

Miksi pienituloisten eliniän odote on pysynyt paikallaan 1990-luvun puolivälistä, kun vauraat voivat odottaa elävänsä entistä pidempään?
Terveydenhuollon palvelut eivät tavoita kaikkia tuloryhmiä samoin tavoin. Työttömät ovat erityisen huonossa asemassa terveyspalveluiden osalta. Myös epätyypillinen työ aiheuttaa epätasa-arvoa työterveyspalveluiden saatavuudessa. Uusia eläkeratkaisuja ei tule tehdä ilman, että tehdään sitovia päätöksiä varhaisesta kuntoutuksesta ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä.

Superkarttumalla tarkoitetaan sitä, että jos ihminen jatkaa työssä työeläkelain alimman sallitun eläkkeellesiirtymisiän jälkeen, niin hänelle karttuu eläkettä 4,5 prosenttia ansioista, kun sitä ennen karttuma on 1,5 tai 1,9 prosenttia iästä riippuen.

Miksi superkarttuma kiinnostaa teitä?
Alojemme työntekijöiden ja ylipäätänsä fyysistä työtä tekevien palkansaajien on hyvin vaikea säilyttää työkykynsä niin pitkään, että he pystyisivät hankkimaan superkarttumaa. Nykyisin superkarttuma palkitsee lähinnä niitä, jotka ansaitsevat seniorina hyvin ja ovat säästyneet suuremmilta työn tuomilta fyysisiltä rajoituksilta.

Kuolevatko pienipalkkaiset pois kestävyysvajetta aiheuttamasta?
Tutkimuksien mukaan pienipalkkaisissa ammateissa on suurempi riski työkyvyttömyyteen kuin hyvin palkatuissa ammateissa. Esimerkiksi siivoojat sekä sairaala- ja keittiöapulaiset ovat ammatteja, joista lähdetään valitettavan usein työkyvyttömyyseläkkeille. Muun muassa tarjoilijoilla ja siivoojilla on merkittävästi korkeampi kuolleisuus kuin vaikkapa lääkäreillä, opettajilla tai paperityöntekijöillä. Yhtälailla he kaikki kuitenkin maksavat eläkettä työelämässä ollessaan.

Maksut kohtuullisiksi

  • Asiakasmaksuja pitää kohtuullistaa muun muassa vanhusten palveluasumisessa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on laittanut työryhmän asialle.
  • Ministeri pitää palveluasumisessa hyvin epäoikeudenmukaisena sitä, että sama palvelu maksaa eri tavoin kunnasta tai palvelumuodosta riippuen.
  • Palveluasumisen uudet maksut valmistellaan vuoden loppuun mennessä.
  • Asiakasmaksujärjestelmä uudistetaan kokonaan vaiheittain.
  • Toisessa vaiheessa terveydenhuoltoon toteutetaan yhtenäinen maksukatto, johon sisältyy myös lääkkeiden vuosiomavastuuosuus.
  • Kolmannessa vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevat säännökset kootaan samaan lakiin.

Julkaistu Vivassa 2/2013.

Kuva: Colourbox

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X