Erikoinen ratkaisu Ylegate-kirjan yhteydessä: Byrokratia jauhoi ja ratkaisi - logo ei kuulu Ylen sananvapauskeskusteluun
Yleisradioyhtiö toivoo keskustelua sananvapaudesta, mutta ei kriittistä keskustelua.
Kustantaja olisi halunnut käyttää Ylegate-kirjan kannessa Ylen logoa. Se kiellettiin.
Kustantaja olisi halunnut käyttää Ylegate-kirjan kannessa Ylen logoa. Se kiellettiin.
Professori Olli Mäenpään Yle-selvityksen perään ilmestyy huomenna kolmen Ylestä irtisanoutuneen toimittajan, Jussi Erosen, Jarno Liskin ja Salla Vuorikosken, kirjoittama kirja Ylegate (Pulizer). Kirja rusikoi perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti yhtiön sisäisiä prosesseja ja arvostelee yhtiön sananvapauskäytäntöjä sekä jähmeää byrokratiaa.
Seuran saamien tietojen mukaan kustantaja olisi tiedustellut mahdollisuutta liittää kirjan kannen kokonaisuuteen yhdeksi osaksi pientä YLE-logoa. Hanketta on perusteltu sillä, että kyseessä on teos, joka on osa yhtiön ympärillä käytävää sananvapauskeskustelua. Siis sitä samaa, jota Yle itse mainostaa nyt alkuviikosta laajalti käyvänsä.
Kustantajan pyyntö lähti Ylen viestintään. Ylen nettisivujen mukaan ”Yle-brändin tai sen elementtien kuten logojen käyttöön tulee olla lupa” ja sen saa Ylen viestinnästä, joka on suoraan toimitusjohtajan alainen osasto, yksi viidestä organisaatiolaatikosta, joka puolestaan jakaantuu kuuteen muuhun osastoon.
Ylen viestintä linjaa nettisivuillaan, että se kertoo yhtiön toiminnasta avoimesti ja mielellään, osallistuu Ylestä käytävään keskusteluun asiallisesti ja rakentavasti, provosoitumatta ja ratkaisuja etsien, sekä sanoo ymmärtävänsä, että asioista on erilaisia näkemyksiä.
Prosessi brändistyy
Viestintä ei kuitenkaan tehnyt ratkaisua asiassa, vaan lähetti tiedustelun eteenpäin seuraavaan portaaseen alaspäin, alijohtajan johtaman Julkaisut-kokonaisuuteen, siellä yhteen sen kuudesta osastosta. Tämän nimi on Markkinointi ja brändit.
Tämä kokonaisuus taas koostuu kokonaisuuksista kuten ”Yhteisöt ja ohjelmaviestintä”, ”Kampanjat”, ”Myynti” sekä ”Strateginen markkinointi ja brändinhallinta”.
Tämä vaatiikin jo tarkempaa tarkastelua.
Strateginen markkinointi selviää googlaamalla mm. melsinkiläisen markkinointitoimiston AMT:n sivuille:
”Strateginen markkinointi on yrityksen operatiivisen toiminnan, strategian ja asiakasymmärryksen sweet spot.”
Määritelmä jatkaa, että näin nostetaan brändin arvoa ja luonnollista kysyntää ja kotiutetaan kysyntää mahdollisimman tehokkaasti optimoimalla ostamista ja myydään vapaata kapasiteettia tai inventaariota mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Brändinhallinta (brand management) taas tarkoittaa wikipedian mukaan markkinointitekniikoiden soveltamista johonkin tiettyyn tuotteeseen tai brändiin. Lisäksi brändijohtamisessa näkökulma on enemmän strateginen, brändinhallinnassa se on taktinen.
Kustantajan lähettämä sähköpostiviesti, pyyntö saada käyttää Yle-logoa tavaramerkin haltijan luvalla, tuli siis Strateginen markkinointi ja brändinhallinta osaston osastopäällikön, brand managerin pöydälle. Brand manager vastasi kirjan kustantajalle kahdella lyhyellä lauseella: ”Ylen tavaramerkki on tarkoitettu vain Ylen tuotteiden yksilöintiin. Nyt ei ole kyse siitä, emme anna lupaa.”
Kirjalla on varsin tiukka embargo eli julkaisuajankohta. Eri tiedotusvälineet ovat saaneet kirjan käyttöön varsin laajalti jo ennen julkaisutilaisuutta.
Yleenkin sitä on kysytty hyvinkin aktiivisesti. Sinne teosta ei kuitenkaan ole annettu etukäteen.