Erityistä tukea tarvitsevat lapset olivat etäopetuksessa heikoilla: OAJ:n mukaan syy sille löytyy ajasta ennen koronaa – Opetushallitus vakuuttaa, että suunnitelma oppimiserojen kuromiseksi kantaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Uusia temppuja ei ole luvassa, vaan oppimiserot selätetään Opetushallituksen mukaan vanhoilla tutuillakeinoilla.
Uusia temppuja ei ole luvassa, vaan oppimiserot selätetään Opetushallituksen mukaan vanhoilla tutuillakeinoilla. Kuva: iStock
Hallitus jakoi perusopetukseen 70 miljoonan euroa lisärahoitusta, jonka tulisi paikata koronakevään repimiä oppimiseroja. Oppimiserojen todellinen laajuus selviää vasta syksyn aikana, mutta Opetushallituksen mukaan suunnitelma on jo olemassa.

Koronakevät pakotti peruskoulut siirtymään etäopetukseen. Oppimiserot syvenivät, mutta kukaan ei vielä tiedä kuinka paljon. Kaikkein heikoimmilla olivat samat ryhmät, jotka erottuvat koulujen lähtötasoa arvioitaessa: oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös, suomi tai ruotsi toisena kielenä ja lapset, joiden vanhemmilla on matala koulutustausta.

Erityistä tukea saavien lapsien vaikeudet selittyvät muun muassa sillä, että heidän tarvitsemiaan tukimuotoja pystyttiin antamaan hyvin vaihtelevasti etäopetuksessa.

”Osa kouluista lomautti koulunkäyntiavustajia, eikä sitä tukimuotoa ollut silloin käytössä. Osa antoi esimerkiksi osa-aikaista erityisopetusta, osa ei. Myös erityisen tuen ja oppilashuollon tukimuotojen antamisessa oli etäopetuksen aikana paljon vaihtelua”, kertoo Nina Lahtinen, opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspoliittinen päällikkö.

Erot tuen antamisessa nousivat esiin OAJ:n opettajille ja rehtoreille tekemässä kyselyssä.

Vastaavia havaintoja on tehty oppilashuollon osalta. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kyselyssä lähes kolmasosa oppilashuoltoa tekevästä henkilökunnasta (erityisopettajat, koulunkäynninohjaajat, koulukuraattorit ja -psykologit) sanoi, ettei oppimisen ja koulunkäynnin tuki toteutunut samoissa määrin kuin ennen koronaa.

Niitäkin oli, joiden mielestä tuki toteutui aiempaa paremmin, mutta selvästi vähemmän.

OAJ:n kyselyn mukaan koululaisilla oli pulaa myös laitteista. Monilapsissa perheissä saattoi esimerkiksi olla vain yksi tietokone, jota lapset joutuivat jakamaan.

OAJ:n kyselyn mukaan koululaisilla oli pulaa myös laitteista. Monilapsissa perheissä saattoi esimerkiksi olla vain yksi tietokone, jota lapset joutuivat jakamaan. Kuva: iStock

Erityisen ja tehostetun tuen saannissa oli isoja eroja jo ennen koronaa

Tuen tarpeeseen vaikuttaa myös oppilaiden aiemmin saama tuki. Suomessa on nimittäin suuria maakunnallisia ja kuntakohtaisia eroja siinä, kuinka suuri osa oppilaista on erityisen ja tehostetun tuen piirissä.

”Jo ennen koronaa tuen tarvitsijoita oli enemmän kuin joille sitä on voitu kohdentaa”, Lahtinen sanoo.

Kuinka paljon oppilaat ovat sitten saaneet tukea korona-aikana?

”Tätä tietoa ei ole, mutta puutteet näkyvät varmasti oppimiseroissa.”

Erityistä ja tehostettua tukea saavien oppilaiden osuus Suomen maakunnissa vaihteli vuonna 2019 merkittävästi. Pohjois-Pohjanmaalla tuen piirissä oli 16 prosenttia oppilaista, Kymenlaaksossa 26 prosenttia. On epätodennäköistä, että tukea tarvitsevat oppilaat olisivat jakautuneet kuntiin näin epätasaisesti.

”Osassa kunnista on sellainen ajatus, että erityisen tuen päätös pelastaa oppilaan. Ei se pelasta, ellei oppilas saa myös siihen kuuluvia tuen muotoja, joita hän ei ennen tukipäätöksen saamista saanut. Tällaisia ovat muun muassa erityisopetus sellaiselta opettajalta, jolla on erityisluokanopettajan kelpoisuus ja pienryhmässä saatu opetus erityisluokassa.”

Oppimiserot syntyvät usein jo ennen kouluikää, mutta syvenevät etäopetuksen kaltaisissa poikkeusoloissa. 

Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat usein opettajan läsnäoloa päästäkseen kiinni itsenäiseen työskentelyyn. Kuva: iStock

Vasta syksy näyttää, kuinka suuriksi oppimiserot repesivät

Opetushallituksen opetusneuvos Marjo Rissanen muistuttaa, että ennen etäopetukseen siirtymistä suurin osa lukuvuodesta oli jo ohi. On siis toivoa, etteivät oppimiserot päässet syvenemään vielä tasolle, josta niiden kiinnikurominen olisi hankalaa.

”Syntyneitä oppimiseroja arvioitiin kahden viimeisen viikon lähijaksolla ennen kesälomia. Se arviointityö jatkuu nyt syksyllä, minkä aikana opettajat ja koulun muut ammattilaiset selvittävät, millaista tukea kukin oppilas tarvitsee”, Rissanen sanoo.

Samaa mieltä on OAJ:n Lahtinen. Oppimiserojen todellinen suuruus on tuskin selvinnyt vielä kevään kahden lähiopetusviikon aikana.

Opetushallitus: suunnitelma on tehty ja rahat jaettu, turvalliseen arkeen paluu on kuitenkin tärkeintä

Nyt koulujen alkaessa kaikkein tärkeintä on paluu turvalliseen arkeen lähiopetuksessa. Oppimiserot ovat tärkeä kysymys, mutta arjen sujuminen pitää varmistaa ensimmäisenä.

”Meillä on koko lukuvuosi aikaa paikata mahdollisia oppimisvajeita”, sanoo Opetushallituksen Rissanen.

Hallituksen 70 miljoonan euron koronapaketti on pitkälti jaettu, mutta millainen suunnitelma sen käyttämisestä on?

Mitään uusia kikkoja oppimiserojen loiventamiseen ei ole luvassa, vaan rahat käytetään Rissasen mukaan samojen tukimuotojen lisäämiseen, jotka olivat käytössä ennen koronaakin. Siis esimerkiksi tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen, oppilaanohjaukseen sekä oppilashuollon tehostamiseen.

Uusia temppuja ei ole luvassa, vaan oppimiserot selätetään Opetushallituksen mukaan vanhoilla tutuillakeinoilla.

Uusia temppuja ei ole luvassa, vaan oppimiserot selätetään Opetushallituksen mukaan vanhoilla tutuillakeinoilla. Kuva: iStock

Lisäksi valtion rahoitusta voidaan kohdentaa niihin oppilaisiin, joilla on suomi tai ruotsi toisena kielenä tai niihin, jotka tarvitsevat valmennusta perusopetuksen aloittamiseen.

Viime kevään esikoululaisten varsinainen rahoitus on tässä vaiheessa vuotta jo käytetty, mutta nyt sitä voidaan kohdistaa uusiin ekaluokkalaisiin, jos opetuksenjärjestäjä arvioi, että lapsi ei ole poikkeusolojen jälkeen valmis koulutielle ilman lisätukea.

Ilman suunnitelmaa rahaa ei kuitenkaan Opetushallituksen mukaan tipu.

”Opetuksen järjestäjän on täytynyt tehdä suunnitelma näiden rahojen käytöstä jo hakuvaiheessa, OKM ja joissain tapauksissa Opetushallitus myöntää valtionavustukset ja opetuksenjärjestäjä joutuu raportoimaan, mihin rahat on käytetty.”

Lue myös: Keskittyykö peruskoulu olennaiseen? Minimiluku- ja laskutaidot eivät riitä jatko-opinnoissa ja työelämässä

X