Esko Aho Venäjän informaatiovaikuttamisesta: Se on vähäisempää kuin Suomessa on luultu

Jaa kaverilleTilaa Seura
Esko Aho kertoi näkemyksistään eduskunnan keskustelutilaisuudessa aprillipäivänä. © Otavamedia
Idänkauppaa edistävän East Officen hallituksen puheenjohtaja, Sberbankin hallituksen jäsen Esko Aho sanoo median liioittelevan Venäjän uhkaa Suomelle.

 

Eduskunnan Pikkuparlamentissa maanantaina järjestetyssä Venäjä-keskustelutilaisuudessa puhuneen Ahon mielestä suomalaisten pelokas tai epäilevä suhde Venäjään on pitkälti kotimaisen median syytä.

”Politiikassa ne jotka eivät tiedä jostain asiasta, osaavat yleensä olla siitä hieman hiljempaa. Mediassa sen sijaan ne jotka vähiten tuntevat Venäjää, pitävät maasta kaikkein kovinta ääntä”, Aho sanoo.

Hän harmittelee, että huono Venäjä-tuntemus johtaa helposti väärinkäsityksiin maan näkymistä tai tavoitteista.

Aho työskentelee Suomessa yrityksille idänkauppaa edistävän East Officen hallituksen puheenjohtajana, joskin hän on sanonut aikovansa luopua tehtävästä tänä vuonna. Lisäksi hän on venäläisen Sberbankin hallituksen jäsen.

Aho kertoo käyvänsä Venäjällä usein, eikä hän ole huomannut maassa sellaista Suomen-vastaista tunnelmaa mistä meillä usein puhutaan.

”Kun kysyy tavallisilta venäläisiltä heidän näkemyksiään Suomesta, heillä on paljon positiivisempi näkemys maastamme kuin monella suomalaisella”, Aho kertoi.

Aho epäilee infovaikuttamisen määrää ja tehoa

Tilaisuudessa kuultu Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden opettaja, entinen sotilastiedustelun eversti Martti J. Kari kertoi, miten Venäjän tapana on käyttää poliittisten tavoitteidensa edistämiksi monitasoista informaatiovaikuttamista. Nämä keinot on jopa kirjattu maan sotilasoppeihin.

Menetelmiin kuuluvat niin verkkorikollisten avulla tehty tietojärjestelmien sormeilu, verkkovakoilu kuin järjestelmällinen väärän tiedon levittäminenkin.

Tähän osallistuvat valtiolliset uutistoimistot ja valtiojohtoinen media, jopa keskeiset virkamiehet. Viimeksi muun muassa ulkoministeri Sergei Lavrov kiisti Suomen ulkoministerille Timo Soinille (sin) tyynesti, ettei Venäjä mitenkään voi olla syyllinen Venäjältä Lappiin ylettyneelle GPS-häirinnälle.

Ahon mukaan Venäjän toimia ei silti pidä katsoa liian mustavalkoisesti.

Seura kysyi Esko Aholta, uskooko hän Venäjän tekevän Suomea vastaan vihamielistä informaatiovaikuttamista.

”Varmasti se tekee jotain, mutta paljon vähemmin kuin täällä luullaan. Meillä ei ole kykyä panna asioita oikeisiin mittasuhteisiin,” Aho sanoo.

”Enemmän kantaisin huolta siitä, ovatko suomalaiset instituutiot riittävän hyvässä kunnossa vastaamaan tähän.”

Eripura lisääntyy – ja sitä ruokkivat muutkin kuin itä

Aho sanoo huomanneensa, että kansalaisten luottamus omiin instituutioihin on Suomessa rapautumassa.

Sekä poliisijohdon että puolustusvoimien toiminnasta on rikos- tai väärinkäytösepäilyjä, ja mediankin luotettavuutta arvuutellaan yleisesti.

Jos luotto katoaa, alamme olla otollisempi maali vaikuttamiselle ja epäsovun kylvämiselle.

Siitä huolimatta Esko Ahon mielestä Venäjän väitetyt informaatiovaikuttamisen temput täällä eivät ole olennaisen iso tai pelottava riski, edes vaalien lähestyessä.

”Opin politiikassa pääministerikautenani, että jos jokaisesta vaikuttamisyrityksestä menettää yöunensa, silloin voi katsoa peiliin.”

Aho muistuttaa, että etenkin Suomen sosiaalisessa mediassa liikkuu monenlaista vaikuttajaa, osa muista ilmansuunnista kuin idästä.

”Poliittisen tilanteen hyväksikäyttäjiä tulee muualtakin kuin Venäjältä.”

Entisenä keskustajohtajana Esko Aholla ei ole omien sanojensa mukaan enää roolia Suomen päivänpolitiikassa. Hän on kuitenkin tiettävästi ollut tiiviisti pääministeri Juha Sipilän (kesk) epävirallisena neuvonantajana nyt päättyneellä hallituskaudella.

 

X