Esko Valtaoja: ”Ihmiskunta porskuttaa kohti romahdusta – Pikavippejä voi ottaa, kunnes ulosottomies kolkuttaa ovelle”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kirjoittaja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.
Ihmiskunta tarvitsee kipeästi hyvää velkaneuvojaa ja lainojen sovittelua. Ympäristöongelmat ovat osoituksena siitä, että kulutamme joka vuosi enemmän kuin maapallo tuottaa.

Juuri vietettiin ei niin kauhean mukavaa merkkipäivää. Elokuun 1. päivä oli Maailman ylikulutuspäivä, myös Ekovelkapäivänä tunnettu. Ylikulutuspäivänä liput olisi syytä vetää puolitankoon, koska loppuvuosi eletään velaksi.

Kulutamme vuodessa 1,7 maapallon edestä resursseja. Toistaiseksi voimme vielä lainata tulevaisuudesta, mutta Maa-pankki ei kestä sitä loputtomiin, ellemme jossain välissä ala myös maksaa lainojamme takaisin. Huonostihan käy tavallisenkin pankin, jos kaikki asiakkaat vain nostavat tilinsä tyhjäksi ja vielä lainaavat päälle.

Jos menot ylittävät tulot, voi tehdä kolme eri asiaa. Menoja voi pienentää, tuloja voi kasvattaa, tai sitten voi ottaa lainoja ja pikavippejä kunnes ulosottomies koputtaa ovelle.

Toistaiseksi ihmiskunta on valinnut kolmannen vaihtoehdon ja porskuttanut kohti luottokelvottomuutta ja romahdusta. Ympäristöongelmat ovat osoituksena siitä, että kulutamme joka vuosi enemmän kuin maapallo tuottaa.

Ihmiskunta tarvitsee kipeästi hyvää velkaneuvojaa ja pikaista lainojen sovittelua, muuten meidät hukka perii. Tai ei edes hukka, koska ennen omaa loppuamme olemme epäilemättä lahdanneet viimeisenkin suden turkiksiksi tai ruoaksi.

Siinä olivat huonot uutiset. Hyvät uutiset: olemme lopultakin alkaneet tasapainottaa talouttamme. On ehkä liian aikaista sanoa, että velkaantuminen on loppunut, mutta merkit ovat rohkaisevia.

Ekovelkapäivää laskevan Global Footprint Networkin mukaan aloimme elää velaksi vuonna 1970, jolloin rahat loppuivat ihmiskunnan taskuista kaksi päivää ennen vuoden vaihdetta. Nyt ne loppuvat jo elokuun alussa, eli ellun kanoina on eletty vuosikymmenestä toiseen.

Mutta se hyvä uutinen: viime vuosina velkaantumisemme on pysynyt lähes aisoissa. Vuonna 2011 mentiin punaiselle elokuun neljäntenä, nyt vain kolme päivää aikaisemmin. Jos olisimme kuluttaneet aikaisempien vuosikymmenten tyyliin, matti olisi kukkarossa jo heinäkuun alkupuolella.

Pelkkä velkakierteen katkaiseminen ei tietenkään vielä riitä, ja äveriäässä Suomessa aloitamme velaksi elämisen jo huhtikuulla. Tarvitaan paljon tiukempaa menokuria. Se voi olla kulutuksen vähentämistä, mutta ennen kaikkea yhä fiksumpaan kulutukseen siirtymistä teknologian, yhteiskunnallisten päätösten ja omien henkilökohtaisten valintojen kautta.

Myös tuloja – maapallon tuottokykyä – voidaan kasvattaa esimerkiksi fiksummilla ja ekologisemmilla viljelytavoilla, kierrätyksellä ja paremmilla energian lähteillä.

Talouden voi aina saada tasapainoon. Mutta se on loppujen lopuksi ihan itsestä kiinni.

X