Kadonneet tietokoneet aiheuttivat Espoolle 3 miljoonan euron laskun – esitutkinnasta vastannut poliisi osallistui kaupungin viinikesteihin
Poliisi tutki kadonneita koneita ja vietti samalla laatuaikaa kaupungin johtavien virkamiesten kanssa.
Espoossa tietotekniikan ulkoistamista on moitittu kalliiksi ja vaikeasti hallittavaksi.
Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että Espoon kaupunki joutuu maksamaan yli kolme miljoonaa euroa kadonneista tietokoneista.
Espoossa huomattiin 2014 joulukuussa, että kaupungin organisaatiosta oli hävinnyt 10 000 tietokonetta. Laitteiden katoaminen käynnisti poliisitutkinnan, jonka jälkeenkin 1 500 koneen kohtalo jäi arvoitukseksi.
”Ne jäävät ikuisiksi ajoiksi hämärään”, Espoon liiketoimintajohtaja Mauri Suurperko sanoi HS:n haastattelussa.
Seuran saamien tietojen mukaan rikoskomisario Minna Immonen tutki, minne Espoon kadonneet tietokoneet ovat hävinneet. Hän osallistui Espoon kaupungin tarjoamaan kestitykseen samaan aikaan, kun hän toimi tietokone-keissin tutkinnanjohtajana.
Espoon kadonneet tietokoneet eivät päätyneet anastusjengin käsiin
Marraskuussa 2015 Espoon kaupungin johto kutsui joukon Länsi-Uudenmaan poliisin edustajia katsomaan Bluesin jääkiekko-ottelua. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän johdolla kutsuvierasaitiossa syötiin runsas buffet-illallinen ja nautittiin kahdeksan pulloa viiniä. Pöydän antimista oli nauttimassa myös Minna Immonen.
Kaupungin kirjanpidon mukaan samassa kutsuvierasaitiossa istui myös Mauri Suuperko, joka kommentoi kadonneiden tietokoneiden esitutkintaa virkansa puolesta julkisuudessa. Muita paikallaolijoita olivat Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo, rahoitusjohtaja Ari Konttas, palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen sekä turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen.
Esitutkinta valmistui joulukuussa 2015, siis kuukausi yhteisen illanvieton jälkeen. Minna Immonen sanoi HS:n haastattelussa, että katoamiseen vaikuttivat epäselvät toimintamallit ja valvonnan puute. Poliisin mukaan Espoon kadonneet tietokoneet -tapaus johtui huolimattomuudesta.
Valvonnasta ja epäselvistä toimintamalleista vastasivat omalta osaltaan samat henkilöt, jotka istuivat Bluesin kutsuvierasaitiossa siemailemassa viiniä yhdessä Minna Immosen kanssa.
”Ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä viittaisi mihinkään järjestelmällisiin anastusjengeihin”, Mauri Suuperko totesi esitutkinnan valmistuttua.
Laki jääviydestä
Espoossa kaupungin johdon ja paikallisen poliisin yhteiset illanvietot ovat pitkä perinne, joka on jatkunut 70-luvulta lähtien. Seura uutisoi asiasta viime lokakuussa.
Suomessa laki asettaa tiukat ehdot sille, millaista kestitystä virkamies saa ottaa vastaan. Kriteerit ovat sitä tiukemmat, mitä enemmän päätösvaltaa virkamiehellä on.
Poliisin kohdalla hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kestitystä tarjoaa taho, joka on rikostutkinnan osapuoli.
Kyse on siitä, miltä poliisin toiminta näyttää ulospäin.
”Ei saa muodostua sellaista käsitystä, että Espoon kaupungin toimintaa arvioidaan eri tavoin kuin jonkun muun toimijan. Onko joku todellisuudessa vaikuttanut päätöksentekoon – sitä ei tarvitse edes osoittaa”, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoi Seuran haastattelussa lokakuussa 2016.
”Poliisitoiminta on yksi valtion herkimpiä ydinalueita. Virkamiestoiminnan asianmukaisuudelle ja tasapuolisuudelle asetetaan kaikkein korkeimmat kriteerit.”
Espoon kaupunki oli vuokrannut kadonneet tietokoneet leasing-sopimuksella. Nyt Espoo ja rahoitusyhtiö Danske Finance ovat sopineet, että kaupunki maksaa vuokralaitteista 2,8 miljoonaa. Lisäksi kaupunki lunastaa itselleen vanhoja laitteita 250 000 eurolla.
Kun vastuu jaetaan tasan kaikkien kuntalaisten kesken, jokainen espoolainen maksaa kymmenen euroa kadonneista koneista.