Ethän tee tätä virhettä, kun haet korvausta potilasvahingosta – Martti, 62: ”Jos olisin tämän tiennyt, en olisi valittanut”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hoitovirheestä sydäninfarkti
© Jussi Jääskeläinen © Jussi Jääskeläinen
Hoitovirheestä valittaminen kävi Martille kalliiksi. Potilas menetti hänelle jo kertaalleen myönnetyt korvaukset.

Martti, 62, meni sairaalan päivystykseen valittamaan poikkeuksellisia rintakipuja. Lääkäri teki hoitovirheen ja passitti potilaan kotiin väärä resepti kourassa. Lääkärin mukaan Martti sairasti verenpainetautia.

Viisi kuukautta myöhemmin Martti sai sydäninfarktin. Siitä toivuttuaan hän päätti hakea korvauksia hoitovirheestä.

Potilasvakuutuskeskus arvioi, että Martin kohdalla oli sattunut potilasvahinko. Sairaalakäynnin yhteydessä oli ollut nähtävissä ”melko tyypillinen sepelvaltimotaudin ensioirekuva, jota ei tunnistettu”. Oikean hoidon puuttuminen oli ”lisännyt merkittävästi sydäninfarktin riskiä.”

Korvaukset seis!

Päätöksen jälkeen Martti otti yhteyttä potilasvahinkoihin erikoistuneeseen Potilasvahinkoapu-nimiseen lakiasiaintoimistoon. Juristi neuvoi, että hoitovirhe kannattaisi viedä vielä potilasvahinkolautakunnan käsittelyyn. Sitä kautta potilas voisi saada jopa tuhansien eurojen lisäkorvaukset.

Uusi valitus tehtiin, ja lautakunta yhtyi aiempaan tulkintaan: hoitovirhe oli todella tapahtunut.

Mutta sitten putosi pommi. Lautakunnan mukaan oli ”mahdollista, ei todennäköistä”, että väärä diagnoosi oli aiheuttanut sydäninfarktin.

Yksi sana muutti kaiken. Korvauspäätös olikin kielteinen.

Lautakunnan päätöksen jälkeen Martin asia palautui takaisin Potilasvakuutuskeskukselle, joka perui aiemmin myöntämänsä tuet.

Martti koki tulleensa petetyksi. Hän ei ollut tiennyt, että valitukseen sisältyy riski menettää jo myönnetyt korvaukset.

”Jos olisin sen tiennyt, en olisi valittanut.”

Martin mielestä juristin olisi pitänyt kertoa hänelle riskistä. Hän vei asian kuluttajariitalautakuntaan.

Jo maksettuja korvauksia ei peruta

Potilasvahinkoavun toiminnasta vastaava varatuomari Joni Siikavirta muistaa Martin tapauksen. Juristi ei kuitenkaan myönnä johtaneensa asiakasta harhaan.

”Minä kehotin häntä kahteen kertaan hakemaan korvauksia Potilasvakuutuskeskuksesta. Hän itse laiminlöi asian, kun ei hakenut korvauksia. Kuvittelin, että hän toimisi ohjeideni mukaisesti.”

Varoititko potilasta siitä, että uuteen korvaushakemukseen liittyy riski menettää jo myönnetyt tuet?

”En muista, en välttämättä varoittanut”, Siikavirta myöntää.

Martin epäonnisen tapauksen jälkeen Potilasvahinkoapu lisäsi maininnan riskistä omiin palveluehtoihinsa.

”En ole tehnyt informaatiovirhettä”, Siikavirta sanoo.

Hänen mukaansa potilas olisi huomannut valitukseen liittyvän riskin, jos olisi lukenut tarkkaan Potilasvakuutuskeskuksesta saamansa paperit. Linjaus nimittäin on, että jo maksettuja korvauksia ei peritä takaisin, mutta maksamattomat korvaukset voidaan perua.

Hoitovirheen jälkeen potilaan kannattaa siis aina odottaa, että korvaukset ovat ensin napsahtaneet omalle pankkitilille. Valitus potilasvahinkolautakuntaan kannattaa lähettää vasta sen jälkeen.

Martin ja Potilasvahinkoavun välisen riidan käsittely on yhä kesken kuluttajariitalautakunnassa.

X