”Moni nuori elää yksin poikkeuksellista korona-aikaa” – Tuen tarve on nyt suuri etsivän nuorisotyön ja työpajan nuorten parissa
Moni nuori kaipaa tämän kevään poikkeusoloissa elämäänsä rutiineja ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa puhua huolenaiheista.
Moni nuori käy läpi korona-aikaa yksin.
Valtakunnallinen työpajayhdistys kysyi huhtikuussa noin 800 etsivän nuorisotyön ja työpajojen piiriin kuuluvalta nuorelta, millaisia vaikutuksia koronaepidemialla on ollut heidän arkeensa.
Huoli omasta jaksamisesta ja läheisten terveydestä korona-aikana ovat kyselyyn vastanneiden mukaan lisänneet paniikkioireita, uupumusta ja masennusta – keskustelun ja tuen tarve on nyt erityisen suuri.
Liian moni nuori jää korona-aikana yksin
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen asiantuntija Riitta Kinnunen kertoo, että etsivän nuorisotyön ja työpajan palveluihin hakeudutaan useimmiten TE-palveluiden, sosiaalipalveluiden ja toisen asteen oppilaitosten piiristä.
Suuri osa etsivän nuorisotyön asiakkaista tulee oppilaitoksista opintojen keskeydyttyä, ja monet hakeutuvat etsivän tuella työpajoille. Lisäksi nuoria tulee avun piiriin huolestuneiden vanhempien yhteydenottojen kautta.
Kaikilla ei kuitenkaan ole läheisiä, joiden kanssa huolista ja ahdistuksesta voisi keskustella ja miettiä, miten arjen sujuvuutta voisi parantaa.
”Moni nuori elää poikkeuksellista korona-aikaa yksin, vaikka erityisesti nyt jokaisella tulisi olla taho, jonka puoleen kääntyä. Tästä etsivä nuorisotyö ja työpaja ottavat omalta osaltaan koppia miettimällä nuoren kanssa yhdessä esimerkiksi koulutuspolku- ja työelämävaihtoehtoja”, Riitta Kinnunen sanoo.
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen asiantuntija Riitta Kinnunen kehottaa hakeutumaan avun piiriin matalalla kynnyksellä. Palvelut kattavat lähes koko Suomen. © iStock
Etsivät nuorisotyöntekijät ja työpajojen valmentajat kuuntelevat, jakavat tietoa ja antavat keskusteluapua jaksamiseen ja arjen hallinnan parantamiseen. Tarvittaessa he ohjaavat nuoren eteenpäin päihde- ja mielenterveyspalveluiden piiriin.
Kinnunen uskoo, että tavoittamatta on vielä monia apua tarvitsevia nuoria.
”Olisi tärkeää, että nuorten lisääntyneestä tarpeesta henkiseen tukeen keskusteltaisiin enemmän julkisuudessa. Näin tieto tukipalveluista kulkeutuisi perille nykyistä useammalle avuntarvitsijalle.”
Yhteydenpito valmentajaan auttaa arjessa tsemppaamiseen
Kun koronaepidemia alkoi, osa kunnista ja kuntayhtymistä katsoivat parhaaksi lakkauttaa kuntouttavan työtoimintansa työpajoilla.
Työntekijöissä ratkaisu herätti huolta.
”Nuoret, jotka oli saatu tavoitettua avun piiriin ja motivoitua työskentelemään oman tulevaisuutensa eteen, eivät saaneet joutua tilanteeseen, jossa he luovuttaisivat ja jättäytyisivät pois avun piiristä. Lisäksi monet halusivat jatkaa yhteydenpitoa valmentajiin ja päinvastoin”, Riitta Kinnunen kertaa tunnelmia alkukeväältä.
Jo alussa huomattiin, että monien työpajan sisältämien palvelumuotojen vieminen verkkoon olisi mahdollista, ja pian tulivat hyvät uutiset; toiminnan jatkamiselle oli myönnetty luvat ja mahdollisuus hakea taloudellista tukea.
Koronaepidemiasta johtuvat poikkeusjärjestelyt ovat Kinnusen mukaan aiheuttaneet toimenpiteitä erityisesti työpajoissa, joissa valmentajat ovat joutuneet reagoimaan nopeasti uuteen tilanteeseen. Vaivannäkö ei kuitenkaan ole ollut turhaa, sillä kyselyyn vastanneiden mukaan toiminnan jatkuminen poikkeusoloissa on koettu tärkeäksi.
”Kotiin annetut ohjeet ja tehtävät arjen sujumisen parantamiseksi ovat saaneet kiitosta. Lisäksi kyselyssä nuoret ovat kertoneet kokeneensa hyväksi sen, että joku kysyy ’miten voit’ ja osoittaa kiinnostusta nuoren asioihin.”
Työpajatoiminta siirtyi verkkoon rysäyksellä
Kuntouttava kouluttaja Susanna Mähönen Stadin Ammattiopiston työpajalta kertoo, että verkkoon siirryttiin ’nopealla rysäyksellä’.
Poikkeustilanne on vaatinut venymistä melkoiseen digiloikkaan, kun työpajan valmennuksen avuksi on otettu uusia alustoja ja ohjelmistoja yhteyksien luomiseksi verkossa.
Haasteista huolimatta Mähönen kertoo löytävänsä tilanteesta paljon hyvää.
”Uskon, että osa uusista käytännöistä voivat jäädä osaksi korona-ajan jälkeistäkin arkea. Omalla kohdalla olen kokenut digiloikan tarjonneen mahdollisuuden sekä uudenlaisen toiminnan että itsensä kehittämiseen.”
Etäopiskelu verkossa on Mähösen mukaan tarjonnut mahdollisuuden seurata nuorten kehitystä tavanomaista yksilöllisemmin.
Kuntouttava ohjaaja Susanna Mähönen kertoo, että henkilökohtaiselle keskustelulle on ollut koronakeväänä verkossa aiempaa enemmän aikaa. Kuvituskuva. © iStock.
Nuoret ovat ottaneet vastuuta toiminnasta
Vaikka korona on tuonut haasteita monen valmentautujan arkeen, Susanna Mähönen kiittelee nuorten aktiivista otetta toiminnan suunnittelussa ja muuhun elämänhallintaan asetettujen tavoitteiden edistämisessä.
Poikkeusaika on vahvistanut hänen omaa tunnetta siitä, kuinka palkitsevaa työskentely nuorten kanssa on.
”Ryhmäytyminen verkossa on onnistunut yllättävän hyvin ja aikatauluista on pidetty kiinni. Moni ryhmäläisistä on verkkoalustalla läsnä toivottelemassa hyvät huomenet jo hyvissä ajoin ennen työskentelyn alkamista.”
Työpajatoiminta jää tauolle kesäkuun lopussa eikä kukaan osaa vielä ennustaa koronan kulkua ja sitä, jatketaanko pajoissa syksyllä poikkeusolosuhteissa.
”Toivomme, että koronaepidemia laantuisi mahdollisimman nopeasti, mutta toiminnassamme olemme varautuneet myös mahdolliseen toiseen aaltoon. Myönteiset kokemukset tästä keväästä kantavat pitkälle syksyynkin”, Mähönen toteaa.
Aamu ja ensimmäinen oma lemmikki, australianpaimenkoira Urpo heinäkuussa 2019. © Aino Vakkilainen
”Voin luottaa ohjaajiin, mikä on tuntunut tärkeältä”
Vaikka moni kokee korona-ajan etäopiskelun haastavana, helsinkiläinen Sanni, 21, löytää siitä myös hyviä puolia. Sannilla on taskussaan media-alan assistentin tutkinto, mutta ala ei tuntunut valmistumisen jälkeen omalta.
Hän aloitti työpajatoiminnan tammikuussa 2020.
”Työpajatoiminta tuo sisältöä korona-ajan arkeen. Huomaan myös, että etäopiskelu on opettanut minulle itsenäistä työskentelyä – olen omassa historiassani kärsinyt oppimisvaikeuksista ja tehtävien tekemisessä on ollut hankaluuksia.”
Samalla kun Sanni pohtii, mihin suuntaisi seuraavaksi, työpajan tarjoama tuki on osoittautunut tärkeäksi.
”Olen saanut työpajasta paljon apua ja kokenut, että voin luottaa ohjaajiin, mikä on tuntunut tärkeältä. Olen keskustellut heidän kanssaan sekä koulunkäyntiin että omaan elämään liittyvistä mieltä painavista asioista, esimerkiksi siitä, miten voisin löytää oman alani ja saada itselleni työpaikan.”
Sannilla on verkko-opetusta kolmena päivänä viikossa ja päivien pituus on lyhentynyt seitsemästä oppitunnista kuuteen. Työpajat siirtyivät koronaepidemian vuoksi verkkoon ja tutustumisretket oppilaitoksiin ja työpaikkoihin vaihtuivat kirjallisiin tehtäviin sekä pihatehtäviin, kuten lenkkeilyyn ja valokuvaamiseen.
Sanni kertoo, että on kokenut aina kotoa liikkeelle lähtemisen haastavaksi, mutta korona-aikana tästä ei ole tarvinnut huolehtia – työpajasta on jopa erikseen muistuteltu, että muita ei pidä lähteä tartuttamaan.
Kavereita ikävä
Vaikka Sanni kokee elinpiirin kaventumisen tuoneen tietynlaista helpotusta elämään, hän on kaivannut työpajakavereiden näkemistä. Uusien huhtikuussa työpajassa aloittaneiden tovereiden kanssa ei olla tavattu vielä lainkaan kasvotusten.
Erityisesti ikävä on viikonlopputapaamisia serkun kanssa, joka asuu tunnin matkan päässä – nyt ne ovat olleet tauolla.
Sanni tietää, että moni nuori käy läpi korona-aikaa yksin ilman läheisiä, joiden kanssa puhua tuntemuksista. Hänellä itsellään tilanne on parempi, kun samassa taloudessa asuu monta läheistä; vanhemmat, isovanhemmat, isoveli ja kolmevuotias Zippo-kissa.
Huoli riskiryhmään kuuluvista isovanhemmista
Sanni toivoo, että koronaepidemiasta päästäisiin pian eroon ja takaisin normaaliin arkeen – oman työtilanteen lisäksi isovanhempien riski sairastua koronavirukseen on aiheuttanut Sannille huolta ja stressiä.
”Oloa on helpottanut se, että olen voinut tarjoutua isovanhemmille kauppa-avuksi ja että asumme saman katon alla emmekä ole yksin”, Sanni kertoo.
Omasta jaksamisesta Sanni koettaa huolehtia nauttimalla pienistä hetkistä ja ottamalla päivän kerrallaan. Harrastukset, kuten piirtäminen, tarinoiden kirjoittaminen ja omakotitalon pihalle perustetun puutarhan hoito, vievät ajatuksia muualle.
Vaikka Sanni ei halua huolehtia liikaa huomisesta, mielen päällä on tuleva kesäkuinen haastattelu puutarha-alan työpaikkaan.
”Olisi hienoa, jos järjestyisi vaikkapa osa-aikainenkin työ. Näin voisin tutustua alaan paremmin ja ehkä lähteä opiskelemaankin sitä.”