EU-meppien vetoomus: Globaali bisnes pitää läpivalaista, jotta ihmisoikeus- ja ympäristörikkomukset ja saadaan kuriin

Joukko meppejä haluaa läpivalaista monikansallisten yhtiöiden tuotantoketjut. Tehokkaampi sääntely asettaisi yritykset vastuuseen, jos niiden toiminta tuottaa ihmisoikeusrikkomuksia tai ympäristöhaittoja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomalainen europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Joukko meppejä haluaa läpivalaista monikansallisten yhtiöiden tuotantoketjut. Tehokkaampi sääntely asettaisi yritykset vastuuseen, jos niiden toiminta tuottaa ihmisoikeusrikkomuksia tai ympäristöhaittoja.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Viime tiistaina Brysselissä julkaistiin vetoomus, jonka viestin voisi tiivistää kahteen lauseeseen: Eurooppa tarvitsee enemmän sääntelyä. Pelkkä yritysten vapaaehtoinen toiminta ei riitä.

Heidi Hautalan (vihr) perustamaan RBC (Responsible Business Conduct) -työryhmään kuuluu joukko eurooppalaisia meppejä vasemmalta oikealle. Suomesta mukana on myös Sirpa Pietikäinen (kok).

Vetoomuksessa kutsutaan euroedustajia toimimaan ihmisoikeuksien ja ympäristön turvaamiseksi: ”Maailman suurimpana talousalueena EU:lla on erityinen velvollisuus edistää ja suojella ihmisoikeuksia, kun niiden rikkominen on yhteydessä liiketoimintaan.

”Meidän tavoitteemme on saada mahdollisimman moni eurovaaliehdokas allekirjoittamaan vetoomus vielä tänä keväänä”, Heidi Hautala sanoo.

Kaikki samalle viivalle

Hautalan mukaan idea RBC-työryhmän perustamisesta sai alkunsa, kun kaksi isoa eurooppalaista kansalaisjärjestöä (Amnesty ja ECCJ) otti häneen yhteyttä.

”He toivoivat, että Euroopan Unionissa olisi määrätietoista toimintaa vastuullisen yritystoiminnan puolesta. Varsinkin, kun Euroopan komissio on ollut kuluvalla vaalikaudella passiivinen näissä asioissa.”

Taustalla on YK:ssa vuonna 2011 allekirjoitettu sopimus. Kaikki maat hyväksyivät silloin kolme pääperiaatetta, jotka sitovat kansainvälistä bisnestä:

1. Valtiolla on velvollisuus suojella ihmisoikeuksia
2. Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia
3. Yritysten haitallisen toiminnan uhreilla on oikeus korvauksiin.

Hautalan mukaan RBC-työryhmä on ollut perustamisensa jälkeen ”magneetti”, joka on vetää puoleensa järjestöjä ja yrityksiä, joille yhteiskuntavastuullisuus on jo osa ydinliiketoimintaa.

Toistaiseksi tietyt toimialat ja yritykset ovat olleet aktiivisempia kuin toiset. Lakiin kirjatut kriteerit pakottaisivat kaikki samalle viivalle.

Läpinäkyvyys uudelle tasolle

EU:ssa on jo direktiivi, joka velvoittaa yritykset raportoimaan myös muista kuin taloudellisista vaikutuksistaan. Käytännössä globaalien ketjujen valvonta on kuitenkin ollut puutteellista. Yritykset ovat voineet hyödyntää hikipajoja ja lapsityövoimaa tietoisesti tai tietämättään.

”Meidän ajatus laajentaisi läpinäkyvyyden ajatuksen käsittämään koko hankintaketjun”, Heidi Hautala sanoo.

RBC-työryhmä on laatinut oman ehdotuksensa seuraavan EU-komission toimintaohjelmaksi. Euroopassa toimiville yrityksille esitetään tarkempaa raportointivastuuta. Yhtiöille tulisi sanktoita, jos ne aiheuttavat omalla toiminnallaan ympäristötuhoa tai ihmisoikeusrikkomuksia.

Suomi – vastuullisuuden ykkösmaa?

Yritysvastuun uudelleen määrittely ja kirjaaminen EU-direktiiviin olisi pitkä tie.

”Yrityslainsäädäntö muuttuu hitaasti. Nämä ovat sensitiivisiä asioita”, Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden osastojohtaja Salla Saastamoinen sanoi tiistaina RBC:n julkistamistilaisuudessa.

Saastamoinen peräänkuulutti EU:n jäsenvaltioilta enemmän aloitteellisuutta.

Heidi Hautala painottaa, että Pohjois-Eurooppa on jo ollut aktiivinen. Ranskassa on jo käytössä yrityksiä sitova yhteiskuntavastuun lainsäädäntö, Saksassa vastaavaa valmistellaan.

Suomalaisen Ykkösketju-kampanjan tarkoitus on nostaa Suomi yritysvastuun mallimaaksi. Kampanjassa on mukana yli 100 yritystä, kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa. Yli 400 eduskuntavaaliehdokasta eri puolueista on allekirjoittanut Ykkösketju-vetoomuksen.

Toisistaan eroavien kansallisten aloitteiden ongelma on siinä, että ne vaikeuttavat eurooppalaisten yritysten toimintaa. Moni on alkanut kaivata yhteisiä pelisääntöjä.

”Yhä useampi yritys näkee, että EU on tässä asiassa avaintoimija”, Heidi Hautala sanoo.

Hänen mukaansa Suomen ensi kesänä alkavaan EU-puheenjohtajakauteen liittyy isoja odotuksia.

”Isot eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vedonneet Suomeen, jotta se olisi aloitteellinen EU-tason lainsäädännössä, mitä tulee yritysvastuuseen.”

X