Miten EU-vaalitulos muovaa Euroopan maita, ilmastotoimia tai tukea Ukrainalle? Näin tutkija analysoi tuloksen vaikutusta

EU-vaalitulos puhutti Suomessa vasemmiston menestyksenä, mutta Euroopassa oikeisto vahvistui keskeltä ja laidoilta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Helsingin yliopiston dosentti ja eurooppalaiseen filosofiaan, politiikkaan ja aatehistoriaan erikoistunut tutkija Timo Miettinen uskoo EU-vaalituloksen vaikuttavan enemmän kansallisesti kuin EU-parlamentissa.

EU-vaalitulos puhutti Suomessa vasemmiston menestyksenä, mutta Euroopassa oikeisto vahvistui keskeltä ja laidoilta.
Teksti:
Jukka Vuorio

EU-vaalitulos Suomessa löi pöytään suuren menestyksen Kokoomukselle ja Vasemmistoliitolle, samaan aikaan Perussuomalaiset kärsi selkeän tappion. Euroopan tasolla keskustaoikeistolainen EPP pysyi EU-parlamentin suurimpana puolueena ja kasvatti meppien eli edustajiensa määrää.

Ranskassa, Saksassa ja Italiassa menestyivät laitaoikeistoksi mielletyt puolueet. Vihreät ja liberaalit puolueet olivat Euroopassa hävinneiden joukossa.

Ennen vaaleja Euroopassa ounasteltiin niin sanotun laitaoikeiston suurta vaalivoittoa. Laitaoikeiston puolueet menestyivätkin nyt paremmin kuin viimeksi EU-parlamenttivaaleissa, mutta Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen näkee laitaoikeistolla olevan haasteita yhtenäisyyden saavuttamiseksi EU-tasolla. Miettinen on Helsingin yliopiston dosentti ja eurooppalaiseen filosofiaan, politiikkaan ja aatehistoriaan erikoistunut tutkija.

Vielä vuoden 2019 vaaleissa maahanmuutto nähtiin eurooppalaisten maiden oikeistoa yhdistäväksi tekijäksi, mutta nyt laitaoikeisto on entistä hajanaisempi.

”Päällimmäisenä on esimerkiksi Venäjään liittyvät jakolinjat, mikä tarkoittaa, että vielä on auki, miten laitaoikeistoryhmät tulevat parlamentissa lopulta muodostumaan. Parlamentin tasolla tuore vaalitulos kertoo jatkuvuudesta, suurin ryhmä EPP vahvisti kannatustaan”, Timo Miettinen sanoo.

Saksa ja Ranska mullin mallin

EU:n parlamenttivaalien suurimmat vaikutukset nähdään Miettisen mukaan kansallisella tasolla, erityisesti Saksassa ja Ranskassa, kun istuvaa hallitusta vastustavien laitaoikeistopuolueiden kannatus nousi merkittävästi. Italian oikeiston menestystä Miettinen ei laske samaan sarjaan.

”Italiassa vaalitulos voidaan tulkita tueksi istuvan pääministerin Giorgia Melonin linjalle, eli Italiassa ei ollut kyse protestiäänestämisestä. Sen sijaan Saksassa ja Ranskassa tulos voidaan tulkita protestiksi istuvaa hallitusta vastaan ja Ranskassa ennen kaikkea presidentti Emmanuel Macronia vastaan.”

Ranskassa protestiääniä annettiin Miettisen mukaan etenkin presidentti Macronia ja tämän epäsuosittuja reformeja kuten eläkeuudistusta vastaan. Macronin luotsaama keskustaoikeistolainen koalitio sai noin 15 prosenttia äänistä, ja kärsi siten murskaavan vaalitappion Marine Le Penin johtamaa Kansallista liittoumaa vastaan.

Tuloksen myötä Macron päätti hajottaa Ranskan parlamentin ja järjestää uudet vaalit vielä kesäkuun lopussa.

”Macronin päätös on historiallinen, koskaan aiemmin EU-vaalien tulos ei ainakaan missään suuressa maassa ole johtanut vastaavaan.”

Kuinka ilmaston ja Ukrainan tuen käy?

Miettisen mukaan EU-vaalien tuloksen myötä politiikka sinänsä ei välttämättä EU:ssa muutu.

”Ydinkysymys ei oikeastaan ole, että vahvistuvatko äärilaidat, vaan että saadaanko vanhaa linjaa jatkettua. Huolimatta siitä kuka on vallassa, EU:lta edellytetään tulevina vuosina merkittäviä toimia turvallisuuspolitiikassa kuten ammustuotannossa. Teollisuuspolitiikassa edellytetään toimia vastata Kiinan ja Yhdysvaltain kiristyvässä kilpailussa Euroopan kilpailukyvyn vauhdittamiseen ja lisäksi ilmastopolitiikan edistämistä.”

Näillä tärkeimmille asioille Miettinen näkee riittävästi yhteistä halua EU-parlamentin sisällä.

”Mutta voi olla, että näiden asioiden edistämisen esteet eivät löydykään EU-parlamentista, vaan jäsenvaltioista.”

Laitaoikeiston voitot Saksassa, Ranskassa ja Italiassa mietityttävät Euroopassa myös siitä näkökulmasta, kuinka käy maiden Ukrainalle osoittaman tuen.

Miettisen mukaan EU-vaalitulos ei välttämättä suoraan tarkoita tuen Ukrainalle pienenevän.

”On tosin totta, että esimerkiksi Saksassa EU-vaaleissa nyt menestynyt AfD on vastustanut Ukrainan tukemista ja varmasti osa saksalaisista haluaisi noudattaa enemmän liittoutumattomuuden politiikkaa.”

Ranskassa Le Penin vahvistuminen ei liity ensisijaisesti Ukrainan tukemiseen, vaan Macronin epäsuosittuun sisäpolitiikkaan.

”Näyttää siltä, että Marine Le Pen pyrkii ainakin jollain tavalla seuraamaan Italian Giorgia Melonin esimerkkiä laitaoikeistopolitiikan valtavirtaistamisessa. Melonihan on ollut aika tiukasti tukemassa Ukrainaa.”

Li Anderssonin jytky

Suomessa vaalien voittajat olivat Kokoomus (24,8 prosenttia äänistä) ja Vasemmistoliitto (17,3 prosenttia äänistä). Yksittäisistä ehdokkaista vasemmiston Li Andersson sai ennennäkemättömän 247 604 äänen potin, mikä on uusi äänimääräennätys niin eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin.

Miettinen näkee lähimmän vertailukohdan Anderssonin menestykseen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

”Silloin vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden äänestäjät ryhmittyivät voimakkaasti Sanna Marinin taakse. Nyt Andersson pystyi kokemuksellaan, näkyvyydellään ja osaamisellaan hyödyntämään niin sanotun taktisen äänestämisen.

Miettisen näkemyksen mukaan Suomessa on siis suuri joukko vasemmalla olevia äänestäjiä, joille perinteinen puolue ei ole niin tärkeä, vaan he voivat äänestää vaihtelevasti mitä tahansa näistä puolueista.

”Puolueet itse haluavat erottautua toisistaan pienten kysymysten kautta, mutta isossa kuvassa meillä on hyvin liikkuva äänestäjäjoukko, joilla esimerkiksi ajatus hyvinvointivaltion puolustamisesta on hyvinkin jaettu.”

Lue myös: Li Andersson oli vaalien ennätysäänikuningatar: ”On ihanaa, että tällaisena aikana voi pärjätä olemalla asiapentti”

"Eniten olen saanut kiitosta tavastani tehdä politiikkaa, eli annetaan asia-argumenttien kantaa", Vasemmistoliiton äänikuningatar Li Andersson paljastaa.
”Eniten olen saanut kiitosta tavastani tehdä politiikkaa, eli annetaan asia-argumenttien kantaa”, Vasemmistoliiton äänikuningatar Li Andersson paljastaa. © LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
X