Ex-työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kummeksuu lakonuhkaa: ”Varsin omituisesti on saatu neuvottelut sykkyrään”
EK:n eläkkeellä oleva työmarkkinajohtaja moittii sekä kiinteistöpalvelualan työnantajia että palkansaajia.
Lasse Laatunen on Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja.
”Tällainen on sovittelijan väärinkäyttöä”, täräyttää Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n eläkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen.
Kokenut työmarkkinajohtaja on seurannut kummastuneena kiinteistöpalvelualan lakonuhan sovittelua.
Hänelle on muodostunut vaikutelma, että kiistan osapuolet, työntekijöitä edustava SAK:lainen Palvelualojen ammattiliitto PAM ja työnantajien Kiinteistötyönantajat ry. menivät valtakunnansovittelija Minna Helteen puheille ”paperit levällään”, pohjatyönsä kehnosti tehneinä.
Osapuolet tapasivat Helteen johdolla ensi kerran torstaina 15. helmikuuta.
PAMin puheenjohtaja Ann Selin (sd) on sanonut Lännen Median haastattelussa, että työnantaja hakee kiinteistönhoitajien, siivoojien ja talonmiesten palkkoihin yhteensä 8, 3 prosentin alenemaa.
Kiinteistötyönantajat ry. pyrkii muun muassa sunnuntailisien sekä lauantai-, juhannus- ja jouluaattokorvausten poistamiseen.
Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén on kiistänyt liittonsa tavoittelevan palkanleikkauksia.
”Neuvottelut eivät edes käynnistyneet”
Laatusen mielestä osapuolten suuret näkemyserot osoittavat, etteivät ne ole edes kunnolla yrittäneet ratkaista kiistaa keskenään.
”Jos PAMilla on se käsitys, että työnantajien esitys on yli kahdeksan prosenttia miinuksella, niin sehän kuvastaa sitä, etteivät osapuolet ole saaneet kunnon neuvotteluja edes vielä käyntiin.”
Laatunen teki pitkän uran työnantajakeskusjärjestö EK:n ja sen edeltäjien palveluksessa. Vuonna 2014 eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan tehtävistä jäänyt Laatunen tunnettiin konsensusyhteiskunnan kannattajana ja tiukkana neuvottelijana.
Hänen periaatteenaan oli, että työnantajien ja palkansaajien piti kyetä ratkaisemaan kiistansa ensisijaisesti keskenään neuvotellen.
”Olen edelleen samaa mieltä. Kyllä osapuolten tehtävä on neuvotella niin pitkälle, ettei sovitteluun mentäessä enää kovin monta kysymystä riidassa ole”, Laatunen opastaa epäsuorasti myös tuoreimman kiistan osapuolia.
Hän mainitsee esimerkin vuosina 1990–1997 valtakunnansovittelijana toimineen Jorma Reinin työskentelytavoista:
”Kun osapuolet menivät joskus hänen luokseen kaikki paperit levällään ja pyysivät valtakunnansovittelijaa tekemään heille työehtosopimuksen, niin Jorma sanoi hänellä olevan siihen kyllä kykyä, mutta ei halua. Reini komensi osapuolet painumaan neuvottelemaan keskenään.”
”Työnantajan pelisilmä ei toimi”
Kiinteistöpalvelualan lakonuhan sovittelua vaikeuttaa palkkaerimielisyyksien lisäksi myös toinen, varsin omituinen kiista.
PAM on närkästynyt siitä, että Kiinteistötyönantajat on tehnyt alan koulutuksen kehittämistä koskevan yhteistyösopimuksen Suomen kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistyksen SKYn kanssa.
”Tämä voi olla se pääsyy, jonka takia neuvotteluissa ei ole päästy eteenpäin”, Laatunen arvioi.
PAM kokee sopimuksen kaventavan sen reviiriä. Samat osapuolet neuvottelevat työmarkkinapolitiikassa yleensä sekä työehdoista että alan koulutuslinjauksista.
PAM kokee nyt varpailleen astutun. Asetelman kummallisuutta lisää se, että osa SKYn jäsenistä kuuluu myös Pamiin.
”PAM kokee, että heitä on siinä asiassa loukattu. Se on sikäli eriskummallinen asia, että tämän uuden palkansaajien yhdistyksen perustajat ovat vanhoja pamilaisia”, Laatunen taustoittaa.
”En osaa vastata, mikä järki työnantajaliitolla on ollut lähteä tällaisen yhdistyksen kanssa tekemään sopimusta.”
Eli Kiinteistyönantajat on sortunut psykologisesti harkitsemattomaan tekoon?
”Näin lehtitietojen perusteella päättelen. Kyllä työnantajan olisi kannattanut miettiä kaksi kertaa ennen tuollaisen ratkaisun tekemistä”, entinen työnantajajohtaja Laatunen sivaltaa Kiinteistötyönantajia.
”Jotenkin on syntynyt toivoton vaikutelma. Luulen, että tällä kertaa syy ei ole pelkästään PAMissa, vaan työnantajaliitossakaan ei oikein pelisilmä toimi.”
”Minusta vaikuttaa siltä, että on varsin omituisesti saatu neuvottelut sykkyrään. Ei ole tehty loppuun saakka selväksi, mitä missäkin vaiheessa on viisasta tehdä”, Laatunen jatkaa.
”Uskon tämän sykkyrän purkamisen vievän useita päiviä, ellei viikkoja.”
Ellei sovintoa synny, alkaa maaliskuun ensimmäisenä päivänä 12 kiinteistöpalvelualan yritystä koskeva lakko. Lakko pysäyttäisi kyseisten firmojen palveluksessa olevien noin 1 100 kiinteistönhoitajan, siivoojan ja talonmiehen työnteon kahdeksi vuorokaudeksi.
Osapuolet tapaavat valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla seuraavan kerran tiistaina 20. helmikuuta.
”Paremmin kuin vuonna 2007”
Keskusjärjestöt ovat olleet sivussa syksyn ja talven aikana käydyistä työehtosopimusneuvotteluista.
Laatunen arvioi tämän, pikkuhiljaa päätyvän liittokierroksen sujuneen ”olennaisesti paremmin” kuin vuoden 2007 liittokierroksen.
Vuoden 2007 neuvottelut muistetaan STTK:laisen terveydenhuoltoalan liiton Tehyn dramaattisesta työtaistelu-uhasta ja julkisen sektorin noususta kierroksen palkkajohtajaksi.
Tämänkertaiset ratkaisut ovat pysyneet Laatusen mielestä varsin hyvin vientiteollisuuden, ensisijaisesti SAK:laisen Teollisuusliiton ja EK:n Teknologiateollisuus ry:n sopimuksen määrittämissä raameissa.
Teollisuuden yleinen linja tuo kahdessa vuodessa keskimäärin 3,2 prosentin palkankorotukset.
”Voi tietysti olla monta mieltä siitä, menikö taso pikkuisen liian korkeaksi. Mutta taustalla oli varmaan paineita, koska oli ollut vuosikaudet käytännössä nollalinjaa”, Laatunen pohtii.
”Palvelusektorilla on ollut sama ongelma kuin aina sen liittokierroksilla. Kun teollisuuden korotusten prosentteina määritettyjä kokonaiskustannuksia sovelletaan matalamman palkkatason palvelualoille, niin niiden korotukset jäävät aina euromääräisesti tietysti pienemmiksi.”
Laatusen mukaan esimerkiksi kauppa- tai matkailu- ja ravintola-aloilta ei ole kuitenkaan ”kuulunut mitään huolestuttavia tietoja”.
Sen sijaan hän antaa ymmärtää, että julkisen sektorin ratkaisut olisivat eräin osin menneet yli teollisuuden sopimusten.
”Minusta on annettu hieman harhaanjohtava kuva siitä, että kunnat olisivat pysyneet teollisuuden raamissa. Kyllä kunnalliseen sopimukseen sisältyvä kahdelle vuodelle tuleva kertaerä menee yli teollisuuden raamin.”
”On tietysti hyvä, että kyseessä on kertaerät, joten ne eivät jää rasittamaan palkkapohjaa tulevaisuudessa”, Laatunen toteaa.
”Kuntapuolella oli varmaan vaikea neuvotteluilmapiiri kilpailukykysopimukseen liittyneen lomarahaleikkauksen takia.”
Laatunen kuitenkin toistaa, että ”nyt käyty kierros on mennyt kokonaisuutena paremmin kuin edellinen, vuoden 2007 liittokierros”.