Filippiiniläiset hoitajat paikkaavat hoitajapulaa Suomessa – ”Hoiva-avustajalla on oma ohjaaja tai työpari, joten yksin ei työyhteisössä jää”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
filippiiniläiset hoitajat
Filippiiniläiset ovat pidettyjä työntekijöitä suomea opettavan Virpi Paanasen mukaan © Anni Reenpää / Lehtikuva
Lähihoitaja Helen Grace Abaya on yksi tuhansista filippiiniläisistä hoitajista, joka on ottanut härkää sarvista ja opetellut harvinaisen suomen kielen.

Filippiiniläinen Helen Grace Abaya, 35, muutti kaksi vuotta sitten Suomeen ja alkoi työskennellä hoivakodin hoiva-avustajana.

Hoiva-avustajat auttavat asukkaita arjen perusasioissa kuten pukemisessa, pesemisessä ja ruokailussa. He auttavat asukkaita liikkumaan, vievät ruokailuun tai tuovat asukkaille ruokaa.

Abaya kouluttautui työn ohessa lähihoitajaksi, ja hän sanoo pärjäävänsä suomen kielellään. Hän kykenee esimerkiksi antamaan raportin työkaverille vuoron loppuessa, joten kommunikointi työkavereiden kanssa sujuu.

”Jos on vaikeita sanoja, tarkistan aina, että puhun oikein”, hän sanoo.

Abaya käyttää apuna sanakirjaa.

”Koska työpaikalla hoidan vanhuksia, käytän perussanoja. Kerron aina selkeästi ja hitaasti. Vanhuksista huolehtiminen vaatii ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Tykkään olla vanhainkodissa töissä: on kuin huolehtisi omista vanhemmistaan tai isovanhemmistaan.”

Vanhusten hoivakodissa työskentelevä Helen Grace Abaya on asunut Suomessa kaksi vuotta ja viihtyy hyvin. © Abayan kotialbumi

Vanhusten hoivakodissa työskentelevä Helen Grace Abaya on asunut Suomessa kaksi vuotta ja viihtyy hyvin. © Abayan kotialbumi

Työn ja opiskelun tasapainottelua vieraassa maassa

Abaya työskentelee Mehiläisen hoivakodissa Hämeenlinnassa ja viihtyy Suomessa.

”Meillä on hyvä terveydenhuolto ja työn ja elämän tasapaino, kun voi suunnitella työvuorot ja lomat. Myös poikani on tullut Suomeen.”

Abayan mies työskentelee Suomessa hoiva-avustajana, joten perhe on koossa.

Se ei ole itsestään selvää.

Monilla filippiiniläisillä hoitajilla on perhe kotimaassa, mutta perheiden yhdistäminen on vaikeaa korkeiden tulorajojen takia. Jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentulon alarajaksi vaaditaan yhteensä nettotuloina 2 600 euroa kuukaudessa.

Suomeen on rekrytoitu hoitajia ulkomailta vuodesta 2008 lähtien.

Ulkomaalaisia hoitajia tarvitaan paikkaamaan hoitajapulaa. Yleensä työntekijät aloittavat oppisopimusoppilaina: he opiskelevat työn ohessa noin vuodessa lähihoitajiksi, vaikka osalla heistä on jo sairaanhoitajan pätevyys kotimaassaan. Myöhemmin on mahdollista kouluttautua myös sairaanhoitajaksi.

Suomen kielen opiskelu lähtömaassa kestää puolesta vuodesta vuoteen, ja opinnot ovat opiskelijoille maksuttomat.

”Opiskelijoilla on hyvä opiskelutaito ja motivaatio, vaikka lähtökielitaito on nolla. Opetus tapahtuu mahdollisimman paljon suomeksi. Apukielenä on englanti, jota opiskelijat osaavat hyvin”, sanoo Virpi Paananen.

Hän on opettanut filippiiniläisiä opiskelijoita vuodesta 2020, koko ajan etänä. Opetukseen tehtiin etämateriaalit, ja opetusta pidettiin ”flipped learning” -menetelmällä. Se tarkoittaa käänteistä luokkahuonetta: opiskelija opiskeli uuden asian ensin itsenäisesti, ja pohdinta, syventymiset ja käytäntö käytiin läpi opettajan kanssa yksilökontaktissa ja näytettiin siinä omaa edistymistä.

Menetelmä toimi hyvin Filippiineillä, koska korona-ajan koko yhteiskunta oli kiinni ja koulutkin suljettuina puolentoista vuoden ajan.

”Etäopetuksesta on saatu hyviä kokemuksia. Opiskelijoiden ei tarvitse muuttaa kalliisiin yliopistokaupunkeihin, vaan he voivat opiskella ko­toaan käsin”, Paananen sanoo.

Etäopetusta on jatkettu myös koronapandemian jälkeen.

Suomen kielen opettaja Virpi Paananen © Anni Reenpää / Lehtikuva

Suomen kielen opettaja Virpi Paananen

Haastava suomen kieli

A2-tason suomen kielen taito kattaa välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyen kerronnan. Tulija voi halutessaan kehittää kielitaitoaan myös B-kielitasolle, joka tarkoittaa kykyä ylläpitää vuorovaikutusta monenlaisissa tilanteissa.

Kun hoitaja on saavuttanut A2-tason, hän voi tulla Suomeen töihin.

Riittääkö tulijoiden kielitaito?

”Se on aika auttava. Tarvitaan ymmärtäväinen kuulija ja hidasta ja selkeää puhetta, kun kieli on vasta kehittymässä”, Virpi Paananen sanoo.

Hoiva- ja hoitoalan sanastoa filippiiniläiset osaavat enemmän kuin muut tasoisensa kielenoppijat. Kun hoiva-avustajat jatkavat opiskelua lähihoitajan tutkintoon, suomen opinnot jatkuvat Suomessa. Lisäksi työpaikoilla järjestetään ulkomailta tulleille työntekijöille työpaikkasuomen koulutusta.

”Käytännössä hoiva-avustajalla on oma ohjaaja tai työpari, joten yksin ei työyhteisössä jää. Filippiiniläiset ovat pidettyjä työntekijöitä”, Paananen sanoo.

Monet filippiiniläiset hoiva-avustajat hakeutuvat pienille paikkakunnille ja reuna-alueille, koska siellä eläminen on kaupunkeja edullisempaa. Paanasen mielestä filippiiniläiset hoitajat ovat sopeutuneet hyvin Suomeen.

”Ei ole pelkoa, etteivätkö he huolehtisi itsestään. Filippiiniläiset ovat neuvokkaita, käyvät marjassa ja kalassa ja ovat tottuneet tulemaan pienellä toimeen.”

X