Globaali ruokajärjestelmä ei enää toimi: se tuhoaa ympäristön eikä tuo viljelijöille elantoa – Mitä syömme huomenna? Näin tutkijat visioivat

Jaa artikkeliLähetä vinkki
ruokajärjestelmä
Nykymuotoiselle viljelly etsitään kestävämpiä vaihtoehtoja kaiken aikaa. © istock
Tutkijoilla on monia visioita. Tulevaisuudessa saatat syödä ruokaa, joka on tuotettu kerrostalosi pihalla.

Jonain päivänä ruokalautasella saattaa tiristä pihvi, joka maistuu naudanlihalta mutta on valmistettu laboratoriossa. Tutkijat eri puolilla maailmaa kehittävät solumaataloutta, jonka tavoitteena on korvata eläintuotanto siten, että lihalta maistuvia proteii­nituotteita kasvatettaisiin eläinten soluista.

Kuulostaako tieteiskirjallisuudelta? No, sitä se toistaiseksi on, sanoo Helsingin yliopiston Viikki Food Design Factoryn johtaja Laura Forsman.

”Solumaatalouden kehittäminen on hidasta ja kallista. Ruokajärjestelmän muutoksen kannalta se on piperrystä eikä ehdi ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat käsillä nyt”, Laura Forsman toteaa.

Hänen mukaan meidän kaikkien tulisi ymmärtää, että globaali ruokajärjestelmä ei enää toimi. Se tuhoaa ympäristön eikä anna viljelijöille elantoa. Rikkaissa maissa kolmasosa ruoasta heitetään pois, kun samaan aikaan osa maailman ihmisistä näkee nälkää.

Yksi tutkijoiden visioimista isoista ratkaisuista on viljelyn palauttaminen paikalliseksi – mutta uudella tavalla. Tulevaisuudessa saatamme viljellä jopa kaupungeissakin. Vertikaaliviljelyn eli monikerrosviljelyn ansiosta kasveja kasvatetaan laitteistossa kerroksittain, jolloin ne vievät vähemmän pinta-alaa kuin perinteisessä maanviljelyssä.

Monta mahdollista polkua

Kaupunkiviljely vähentäisi ruoan kuljetukseen käytettävää energiaa ja helpottaisi biojätteiden kierrätystä ravinteiksi ruoan kasvattamiseen. Ruoan tuottaminen ja myyminen voisivat yhdistyä.

”Olisiko kiertotalousbisnes tehokkainta kaupungin, kaupunginosan vai jopa taloyhtiön tasolla, sitä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Uskoisin, että voisi olla erilaisia malleja”, Laura Forsman pohtii.

Suomessa on jo kasvihuoneita, joissa viljellään salaatteja ja yrttejä kerroksittain.

”Parin vuoden säteellä voidaan vertikaaliviljellä myös proteiinipitoisempia kasviksia, kuten tomaatteja, kurkkuja ja papuja.”

Tutkijoilla on muitakin visioita. Lohta voitaisiin kasvattaa kiertovesialtaissa, ja kokeilujakin Suomessa jo on. Tämä tietäisi loppua meriä saastuttaville kalankasvattamoille.

Energiariippuvuus tuo riskejä ja altistaa ruokatuotannon häiriölle

Kuljemme nopeasti kohti teknologisesti kehittyneempää ruokajärjestelmää. Yksi iso ongelma on silti ratkaisematta.

”Koko yhteiskuntaa, nyt myös ruokajärjestelmääkin, ollaan sähköistämässä, vaikka ei olla mietitty, mistä saadaan lisää energiaa. Lisäksi sähkön varassa oleva ruoantuotanto on altis häiriöille, kuten kyberhyökkäyksille”, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Irene Kuhmonen.

”Hi-tech-ruokajärjestelmä ei ole radikaali, koska se nojaa samaan suuruuden ja keskittämisen logiikkaan kuin nykyinenkin ruokajärjestelmä. Kumouksellisempaa on löytää reittejä monimuotoisuudelle ja paikallisuudelle.”

Lue myös: Tutkijat kehittivät tomaatin, joka kasvaa satoisana tertuissa sopien erityisesti kaupunkiviljelyyn

Tomaatin uusi lajike: ”rypäletomaatti” kehitettiin geeniteknologialla ja se vaati jopa kolmen eri geenin peukaloimista.

Tomaatin uusi lajike: ”rypäletomaatti” kehitettiin geeniteknologialla ja se vaati jopa kolmen eri geenin peukaloimista. © Lippman lab/CSHL, 2019

X