Onko yleissivistys on sitä, minkä yksi google-haku tuottaa? Sivistymätöntä kansakuntaa on helppo hallita valheilla, Kaari Utrio muistuttaa

”Yleissivistyksen omaava ihminen pystyy rationaalisesti arvioimaan tiedon laadun, paikkansa pitävyyden ja yhteyden muuhun tietoon. Häntä ei noin vain huijata”, kirjailija Kaari Utrio kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
"Yleissivistyksen omaava ihminen pystyy rationaalisesti arvioimaan tiedon laadun, paikkansa pitävyyden ja yhteyden muuhun tietoon. Häntä ei noin vain huijata", kirjailija Kaari Utrio kirjoittaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Kaari Utrio

Kolme vuosikymmentä sitten ymmärsin, ettei lapseni osaa ulkoa ainuttakaan virttä. Itse osasin ainakin sata. Kävi ilmi, ettei virsien hallinta kuulunut enää koulusivistykseen. Mihin uskonnoton lapsi niitä olisi tarvinnutkaan.

Tapahtuma nousi mieleeni kansanedustaja Elina Lepomäen lausumasta mielipiteestä, jonka mukaan yleissivistys ei ole kauhean relevantti asia. Yleissivistys on sitä, minkä yksi google-haku tuottaa.

Kansanedustajan käsitys yleissivistyksestä eroaa aika lailla mummisukupolven ajatuksista. Vaikka yleissivistyksen sisältö muuttuu, se on aina paljon muutakin kuin tiedon sirpaleita.

Yleissivistys on laajan tiedon rakentamaa suhteellisuudentajua, kriittisyyttä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Se on taiteen ja tieteen eri alueiden ainakin jonkinlaista tunnistamista, jopa kielitaitoa ja käytöstapoja.

Yleissivistys on toki harvinainen ilmiö. Suuri osa maailman ihmisistä ei ole koskaan lukenut ainuttakaan kirjaa, ei kuullut yhtään konserttia eikä osaa erottaa, mikä kuva on länsimaista, mikä itämaista taidetta. Ei heidän tarvitse.

Lepomäen lausunto on varmasti mietitty ja heijastaa hyvin ympäristöä. Elämme aikaa, jossa sivistystä ei juuri arvosteta. Uudessa uljaassa maailmassa yleissivistys on yhtä tarpeeton ominaisuus kuin virsilaulun taito.

Ehkä yleissivistys jää niiden haltuun, joita se kiinnostaa tai jotka tarvitsevat sitä työssään, kuten papit ja kirjurit muinoin luku- ja kirjoitustaitoa.

Niinkin myöhään kuin vuoden 1880 väestönlaskennassa ilmeni, että Suomen kansa oli lukutaitoinen. Mutta kirjoittaa osasi vain 13 prosenttia kansasta. Kuinka monta kirjoitustaidotonta arvelette vallanpitäjien joukossa olleen? Tieto oli valtaa tuolloinkin.

Puhelimessani on käännösohjelma. Kun sanon sille jotakin, mobiilihenki kääntää sen valitsemalleni kielelle. Kätevää, mutta onko se kielitaitoa?

Netissä voi olla koko maailman tieto, vaikka epäilen. Koneelta saa vastauksen melkein mihin tahansa.

Sitten pitää arvioida, onko saatu tieto totta ja oikea.

Yleissivistyksen omaava ihminen pystyy rationaalisesti arvioimaan tiedon laadun, paikkansa pitävyyden ja yhteyden muuhun tietoon. Häntä ei noin vain huijata.

Sivistymätöntä kansakuntaa on helppo hallita valheilla. Siitä meillä on hätkähdyttäviä esimerkkejä kahdessa niin sanotussa sivistysmaassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. En usko, että poliitikkomme kaipaavat tällaista kehitystä. Pidetään sivistysihannetta yllä ihan pohjoismaisen demokratian vuoksi.

Kaari Utrio on kirjailija.

X