Hakaristit herättivät raivon – Näistä syistä Suomi ei kuitenkaan pääse natseja pakoon

Jaa kaverilleTilaa Seura
Yleiskuva sillasta.
Historian saatossa Suomen tasavallan presidentti on myöntänyt natseille satoja isänmaallisia kunniamerkkejä.

Itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa muutama äärioikeistolainen kantoi hakaristilippuja. Tempaus sai Petteri Orpon (kok.) ja monen muun vaatimaan natsitunnusten kieltämistä.

”Veteraanit eivät taistelleet siksi, että natsiliput saisivat liehua. Itsenäisyydestä taisteltiin, jotta suomalaiset saisivat elää rauhassa ja turvassa maassa, jossa ihmisarvo on jakamaton. Natsismi ei edusta mitään näistä”, Orpo twiittasi.

On totta, että natsit syyllistyivät toisessa maailmansodassa hirviömäisiin tekoihin, joita länsimaisen hyvinvointivaltion kasvatin on mahdoton käsittää. Silti on pakko kysyä, mitä arvon ministeri Orpo mahtoi tehdä koulun historiantunneilla?

Natsit kuuluvat kiinteästi Suomen historiaan

Jatkosodassa suomalaiset marssivat yhdessä saksalaisten kanssa. Heillä oli keskeinen rooli maamme itsenäisyyden kannalta.

Paras todiste tästä ovat kunniamerkit, joita linnan juhlissakin mielellään esitellään. Ne osoittavat, että nimenomaan sodan käyneet veteraanit arvostivat natseja.

Suomen tasavallan presidentti on myöntänyt yli sata vapaudenristiä natsi-Saksan kenraaleille ja korkeille upseereille.

Natsien sotamarsalkka Hermann Göring, SS-johtaja Heinrich Himmler ja suuramiraali Karl Dönitz palkittiin kaikki Vapaudenristin suurristillä miekkojen kera.

Stalingradissa antautunut kenraali Friedrich Paulus oli saanut suomalaisilta ensimmäisen luokan Vapaudenristin miekkojen ja tammenlehvien kera.

Paljon tätä natsimpi ei voi enää olla.

Kenraalit Falkenhorst ja Siilasvuo tarkastavat joukkoja Pohjoisrintamalla kesällä 1941.

Kenraalit von Falkenhorst ja Siilasvuo tarkastavat joukkoja Pohjoisrintamalla kesällä 1941. © SA-Kuva

Natsit mukana

Monet muistavat kuvat Immolan lentokentältä, missä marsalkka Mannerheim tapasi Adolf Hitlerin.

Vapaudenristin ritarikunnan korkein kunnianosoitus, 1. luokan Mannerheim-risti, on annettu kahdelle henkilölle. Toinen heistä on marsalkka itse, toinen Saksassa sotilaskoulutuksensa saanut suomalainen Axel Erik Heinrichs.

Karjalan Armeijan komentajana ja yleisesikunnan päällikkönä toiminut Heinrichs toimi läheisessä yhteistyössä saksalaisten pääesikunnan kanssa. Heinrichs vieraili Saksassa vuonna 1942. Myös hän tapasi Hitlerin henkilökohtaisesti.

Jatkosodan aikana kenraali Hjalmar Siilasvuon III armeijakunta taisteli pohjoisessa Kiestingin rintamalla Saksan Norjan-armeijan alaisuudessa. Siilasvuo ja saksalainen kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst suunnittelivat yhdessä hyökkäyksen, jonka tarkoitus oli katkaista Muurmanskin rata.

Strategisesti tärkeällä Sohjanan sillalla, joka sijaitsi Kuusamon korkeudella, noin 80 kilometriä Suomen silloisesta rajasta idän suuntaan, liehuivat saloissa Suomen valtion leijonalippu ja natsien hakaristilippu, veljellisesti vierekkäin.

Havuristi syrjätti Akseli Gallen-Kallelan hakaristit

Hakaristi-aihio kummitteli Suomen historiassa 1960-luvulle saakka. Silloin Valkoisen Ruusun Suurristin ketju jouduttiin vaihtamaan poliittisista syistä.

Alkuperäinen ketju oli Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema. Sen koristeena oli yhdeksän suorassa seisovaa hakaristiä. Kuva-aihe oli peräisin ajalta ennen natsi-Saksaa, mutta alin risteistä roikkui kulmastaan – ja näytti täsmälleen samalta kuin natsien hakaristi.

Asiasta nousi poliittinen skandaali 1962, kun Urho Kekkonen vieraili Ranskassa. Kekkonen luovutti Suomen Valkoisen Ruusun ketjun Charles De Gaullelle suurena kunnianosoituksena. Natseja vastaan taistellut vastarintaliikkeen pioneeri pujotti lahjan kohteliaasti kaulaansa, mutta piilotteli sitä takin liepeitten alla.

PRESIDENTS URHO KEKKONEN AND CHARLES DE GAULLE IN FRANCE, PARIS ©

Urho Kekkonen tapasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen Pariisissa vuonna 1062. © Bildarkivet / Otavamedia

Suomeen palattuaan Kekkonen antoi heraldikko Gustaf von Numersille tehtäväksi korvata hakaristit uudella symbolilla.

Tilalle otettiin havuristit. Ne perustuvat havukoro-kuvioon, jota von Numers oli käyttänyt vuonna 1950 suunnittelemassaan Pudasjärven vaakunassa.

Gallen-Kallelan valitsema pystyssä seisova hakaristi on säilynyt Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeissä näihin päiviin saakka.

Kommentti: Voisiko natseihin suhtautua Suomen historian ”Klonkkuna”?

Natsien kotimaassa Saksassa hakaristiliput on kielletty. Mutta siellä on myös käsitelty natsi-ideologian pahuutta vuosikymmenet, alakoulusta alkaen, koko kansakunnan voimin. Suomessa tällaista itsetutkiskelua ei ole ollut tapana harjoittaa.

Me olemme huonoja käsittelemään sisäisiä konflikteja. Ja erityisen hankalia sisäiset konfliktit ovat Suomen poliittiselle eliitille, joka puhuu mieluummin pienen kansakunnan yhtenäisyyden puolesta.

Keväällä 2017 Pettri Orpo vaati, että Itsenäisyyden juhlaraha vedetään pois markkinoilta, koska se on ”mauton”. Rahassa kuvattiin sisällissodan teloituskomppaniaa.

Rahapaja veti lopulta kolikon markkinoilta.

Historia on ikävä kyllä täynnä ”mauttomuuksia” ja ihmisen pahuutta. Juuri siksi siitä pitää puhua. Jotta me emme unohtaisi.

Viimeisimmän natsikohun jälkeen kysymyksen voisi yhtä hyvin kääntää ympäri: Miten historian kieltäminen auttaa ratkaisemaan nykyajan konflikteja?

Ehkä Suomessa voisi suhtautua natseihin historian ”Klonkkuna”? Muistattehan Taru sormusten herrasta -saagan, jossa pahan valtaan langennut Klonkku käyttää kaikki alhaiset keinot saadakseen voimasormuksen haltuunsa?

Kun tarinan päähenkilö Frodo kuulee Klonkun pahuudesta, hän sanoo, että Klonkku ansaitsisi kuolla.

Tähän velho Gandalf vastaa: ”Ansaitsisi kuoleman, epäilemättä! Ja kuinka moni niistä, jotka ovat kuolleet ansaitsisi elämän? Pystytkö antamaan sen heille? Älä sitten jaa niin innokkaasti kuolemantuomioita.”

Tarinan lopussa paha Klonkku puraisee Frodon keskisormen irti, nappaa siinä olevan sormuksen ja syöksyy samalla kuolemaansa Mordorin Tuomiovuoreen.

Paha pelastaa maailman.

Pahuutta ei pidä hyväksyä tai juhlistaa. Mutta olisi tyhmää uskotella, ettei Klonkkua ollut olemassakaan.

X