Hallitus puuhaa suursatsausta maataloudelle – meneeko tuki läpi EU-myllystä?

Leikkaamisen vastapainoksi hallitus lisää yrityksille annettavia kehittämistukia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Maataloudessa kannustetaan investoimaan ympäristöystävälliseen teknologiaan.

Leikkaamisen vastapainoksi hallitus lisää yrityksille annettavia kehittämistukia.
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Viime viikkoina useat eri alojen professorit ovat arvostelleet Juha Sipilän (kesk) hallitusta liiasta intoilusta. Tavoitteisiin pääsemisellä on ollut niin kova kiire, että asioiden valmistelu on jäänyt puolitiehen.

Seurauksena on ollut sählinkiä. Kurssia on jouduttu kääntämään sen jälkeen, kun asia on jo kerran esitelty julkisuuteen.

Tällä viikolla Sipilän hallitus esitteli kauan odotetut kärkihankkeensa, joihin hallitus on varannut 1,6 miljardia euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Rahaa käytetään esimerkiksi biotalouden ja puhtaan teknologian kehittämiseen.

Jättisatsauksen avulla hallitus haluaa vahvistaa Suomen kasvua ja hyvinvointia. Käytännössä veroja kanavoidaan yritystoiminnan tukemiseen.

EU:ssa valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, eivätkä jäsenvaltiot voi maksaa elinkeinoelämälle tukia ilman Euroopan komission hyväksyntää. Ministeriöiden virkamiehet ovat painaneet pitkää päivää varmistaakseen, että kansallinen miljardipotti voidaan maksaa ilman komission väliintuloa.

Tukea suunnataan rakenteiden uudistamiseen ja tuotekehitykseen, eli alueille, joihin komissio on suhtautunut yleensä myötämielisesti.

Piilotukea maataloudelle?

Maatalous on yksi Sipilän kärkihankkeista. Hallitus on varannut sata miljoonaa euroa ruokatuotannon kannattavuuden parantamiseksi.

90 miljoonaa euroa maksetaan maatilatalouden kehittämisrahasto Makeralle, jota hallinnoi maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Risto Artjoki vakuuttaa, ettei kyse ole maatalouden piilotuesta.

”Kyse on elinkeinon kehittämiseen tähtäävistä tuista eikä suoraan viljelijöille suunnatuista tulotuista. Esimerkiksi maaseutuohjelman puitteissa samanlaista toimintaa on tehty ennenkin. Nyt siihen halutaan lisää puhtia.”

Parinkymmenen vuoden aikana maatalousministerit ovat käyneet monia tiukkoja tukineuvotteluita Brysselissä. Paikallisista tuista sopiminen on ollut aina kovan työn takana, ja silti tukien suunta on ollut vuosi vuodelta alaspäin. Sipilän hallitus näyttää löytäneen luovan keinon auttaa viljelijöitä.

On syytä toivoa, ettei hallituksen seuraava katumusharjoitus odota komission käytävillä.

X