Alkoholiveron 50 miljoonan euron korotukset hallitusohjelmassa ilman aikataulua – Suomi pelaa aikaa Viron vanavedessä – Pelkkää päänvaivaa elintarviketeollisuudelle

Suomen alkoholipolitiikkaa perustellaan usein Viron viinarallilla. Tilastojen mukaan matkustajatuonti ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi alkoholin myyntiin Suomessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Verot ylös, kulutus alas. Siihen kiteytyy suomalaisen juomakulttuurin kymmenen vuoden trendi.

Suomen alkoholipolitiikkaa perustellaan usein Viron viinarallilla. Tilastojen mukaan matkustajatuonti ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi alkoholin myyntiin Suomessa.
Teksti: Mikael Vehkaoja

Tänä kesänä elintarviketeollisuus on seurannut suu kuivana Antti Rinteen (sd.) hallituksen peliliikkeitä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu 50 miljoonan euron alkoholiveron korotukset. Lisäksi virvoitusjuomiin kohdistetaan 25 miljoonan euron korotukset.

Virvoitusjuomien osalta korotus astuu voimaan 2020 alusta. Alkoholiveron suhteen aikataulu on auki.

”Mitään valmisteluakaan ei ole olemassa”, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi HS:lle viime viikolla.

Samaan aikaan Viro on alentanut omaa alkoholiveroaan. Lintilän mukaan kotimaisen veronkorotuksen sisältö ja aikataulu päätetään, kun on nähty, miten Viron ratkaisu vaikuttaa alkoholin matkustajatuontiin.

Suomen ja Viron viinaverojen kasvavan eron voisi kuvitella kiihdyttävän viinarallia.

Vaikutus ei kuitenkaan välttämättä ole näin suoraviivainen.

Nollatulos

Kun Viro nosti alkoholiveroa 2017, alkoholin kokonaiskulutus putosi Suomessa neljä prosenttiyksikköä.

Viron veronkorotus ei kuitenkaan vaikuttanut kotimaiseen myyntiin. Vain tuontipulloja jäi ostamatta useimmin kuin ennen. Kun Matti Vanhasen (kesk.) hallitus alensi 2004 alkoholiveroa, kotimainen kulutus kasvoi 16 prosenttiyksikköä.

Vuosi 2007 oli juomahistorian kostein, tilastoitu kulutus oli 10,5 litraa sataprosenttista alkoholia vuodessa.

Vanhasen veroale ei kuitenkaan hillinnyt Viron viinarallia. Alkoholin matkustajatuonti nousi vuonna 2005 kaikkien aikojen ennätykseen.

Huippuvuoden jälkeen tuonti palasi keskiarvon tasolle. Siinä se on pysytellyt, vaikka Suomi on korottanut omaa alkoholiveroa kahdeksan kertaa.

Irtopisteitä

Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut yli kymmenen vuotta. Kosteat ikäluokat vanhenevat, eikä nuoriso juo entiseen malliin. Jatkuvien verokorotusten avulla valtio on pitänyt alkoholista saatavan potin vakaalla 1,5 miljardin tasolla.

Viinasta puhuminen on myös tapa kerätä poliittisia irtopisteitä. Uusi 50 miljoonan kiristys tuskin heilauttaa valtion taloutta tai kotimaista alkoholikulttuuria. Lähinnä se tuottaa päänvaivaa elintarviketeollisuudelle.

Kyse ei ole pelkästä rahasta. Tempoileva alkoholipolitiikka vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Viron alkoholiveron peesaaminen tarjoaa Rinteen hallitukselle aikalisän.

Alkoholiveron viivästyminen olisi alkoholiteollisuudelle haalea kädenojennus.

X