Haluatko, että lapsesi tai lapsenlapsesi pärjää elämässä paremmin? – Lue hänelle enemmän

Suomi on muuten varsin tasaväkinen ja tasa-arvoinen paikka, mutta yhdessä asiassa erot lapsiperheiden välillä ovat tällä vuosituhannella kasvaneet huomattavasti. Joissain perheissä lapsille luetaan todella paljon, joissain ei koskaan. Nyt tämä alkaa jo näkyä.

Erot näiden perheiden lasten välillä tulevat esiin jo alakoulussa, ja kestävät aikuiseksi asti.

”Säännöllinen lukeminen tukee lapsen kielellistä kehitystä, kuten sanavaraston laajenemista. Hyvä kielellinen perusta on vankka pohja kaikelle oppimiselle”, kertoo Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö. Keskus on lukutaitoa edistävä järjestö.

Tutkimusten mukaan lapset, joille on luettu säännöllisesti ääneen, pärjäävät paremmin porukassa. Heillä on sanoja tunteidensa ilmaisuun ja mielipiteidensä kertomiseen. Kirjallisuuden lukeminen vahvistaa tunnetaitoja, antaa mallia asioiden ratkaisemiseen.

Kirjaan paneutuminen opettaa keskittymiskykyä.

Tasoitusta opintielle

Emmi Jäkkö viittaa alan tutkimuksiin, joiden mukaan kokemus lukemisesta tasoittaa koulun aloittamisen jännitystä.

”83 prosenttia niistä lapsista, joille kirjat olivat tuttuja jo koulua edeltäneiltä vuosilta, meni kouluun mielellään”, hän kertoo.

Jos kotona ei oltu luettu, näistä lapsista vain 43 prosenttia tykkäsi mennä kouluun oppimaan uutta. Lapset eivät tienneet, mitä hyötyä lukemisen opettelusta oli, koska he eivät olleet saaneet kotoaan mitään vinkkiä siitä mitä kaikkea lukeminen antaa.

Kiitos loistavan kirjastojärjestelmämme lukeminen ei lopu keneltäkään kesken, ja valinnanvaraa löytyy kuin irtokarkkikaupassa. © ISTOCKPHOTO

Vauvatkin hyötyvät

Helsingin yliopiston dosentti Sari Ylinen muistuttaa, että vauvatkin hyötyvät ääneen lukemisen kuuntelusta. Lapsi tottuu puheeseen ja kerää enemmän sanavarastoa kuin mitä kodin arkikiireessä muuten saisi.

”Mitä aikaisemmin lukeminen aloitetaan, sitä suurempia hyödyt ovat kielenkehitykselle,” Ylinen sanoo.

Alarajaa ei oikeastaan ole. Jo raskauden puolivälistä lähtien vauva kuulee ja hänen aivoihinsa jää äänistä muistijälkiä. Vastasyntynyt tunnistaa oman äidinkielensä ja pyrkii ääntelemään sitä jäljitellen.

Kieltä oppii parhaiten aidolta ihmiseltä kuulemalla, kontaktissa.

”Äänikirjan soittamisella ei ole samanlaista vaikutusta,” Ylinen sanoo.

Loruista tarinoihin

Ihan pienille vauvoille sopivat erityisen hyvin runot ja lorut. Äänenkorkeuden ja -voimakkuuden rytminen vaihtelu ruokkii vauvan tarkkaavaisuutta. Kun vauva hieman kasvaa, kiinnostusta alkaa riittää myös kuvakirjoihin.

Tampereen yliopiston dosentin Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan viisivuotias rakastaa satuja ja osaa jo erottaa toden ja kuvitellun välistä rajaa.

”Viimeistään esikouluiässä lapsi jaksaa kuunnella juonellisia romaaneja, joissa ei ole enää niin paljon kuvitusta. Lapsi osaa kuvitella tapahtumat itse”, Heikkilä-Halttunen kertoo.

Lapselle on usein tärkeää kuulla sama satu moneen kertaan. Joka kerralla tarinasta omaksutaan uusi ulottuvuus – oli sitten kyse juonesta, henkilöiden välisistä suhteista, tunteista tai muista yksityiskohdista.

Ääneen lukemista ei aina kannata jättää vain iltasatuaikaan. Jos lapsi on väsynyt, sadut saattavat valua ohi korvien. © ISTOCKPHOTO

Aina hyvä aika

Lapsille luetaan usein iltasatuaikaan. Se ei ole kaikille välttämättä paras hetki – varsinkaan, jos lapsi on jo kovin väsynyt.

Emmi Jäkko korostaa, että lapselle on hyvä lukea vielä sen jälkeenkin, kun hän on jo kouluiässä. Itsekseen lukeminen kun saattaa olla opettelevalle liian raskasta. Varsinkin tarinoiltaan tai sanastoltaan monimutkaiset kirjat on helpompaa kahlata läpi aluksi aikuisen lukemana.

Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan lapsi hyötyy ääneen lukemisesta 13-vuotiaaksi asti, eikä siitä senkään jälkeen ole mitään haittaa. Yhteiset lukuhetket voivat olla perheille erittäin hieno tapa viettää aikaa yhdessä.