Hämmentävä trypofobia aiheuttaa kutinaa, paniikkikohtauksia ja pahoinvointia – Psykiatri: ”Virallista diagnoosia ei ole”

Trypofobiaa eli reikäkammoa pidetään netti-ilmiönä. Psykiatri Kristian Wahlbeck on huomannut, että reikäkammoisia on yhä enemmän.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Trypofobia eli reikäkammo hämmentää.

Trypofobiaa eli reikäkammoa pidetään netti-ilmiönä. Psykiatri Kristian Wahlbeck on huomannut, että reikäkammoisia on yhä enemmän.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Ihalainen

Trypofobia eli reikäkammo on ilmiö, joka hämmentää ja kauhistuttaa. Muutaman viime vuoden aikana netissä on kiertänyt kuvia ja videoita rei’istä ja rykelmistä, jotka aiheuttavat katsojassa kuvotusta. Yksi esimerkki on kuva lootuksen siemenkodasta.

Kammo saattaa kuulostaa hassulta. Mikä rei’issä muka ällöttää?

Psykiatri Kristian Wahlbeckin mukaan jotkut muodot herättävät ihmisen alitajunnassa kielteisiä reaktioita. Haavat, ontelot ja erilaiset rykelmät ällöttävät, koska aivot yhdistävät ne vaaraan. Tämä liittyy ihmisen kehityshistoriaan ja on Wahlbeckin mukaan luonnollista.

Trypofobia ei kuitenkaan ole virallinen diagnoosi, sillä sitä ei ole suomalaisessa eikä kansainvälisessä tautiluokituksessa.

”Inhon tunne ei riitä diagnoosiin. Pelko luokitellaan häiriöksi vasta sitten, kun se vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn.”

Lähes jokaisen Wahlbeckin kohtaaman reikäkammoisen oireet ovat olleet niin lieviä, että ne eivät ole haitanneet tavallista elämää.

”Pelkoja ei pidä turhaan medikalisoida. Siksi tälle kammolle ei ole diagnoosia.”

 

Itkua, kutinaa ja kohtauksia

Virallisen diagnoosin puuttuminen ei lohduta reikäkammosta kärsivää. Oulussa asuva Svetlana Letoschneva, 23, kertoo kärsineensä reikäkammosta alakouluikäisestä asti.

”Muistan katsoneeni lastenohjelmaa, jossa hiiret hyppivät juuston sisällä reiästä toiseen. Jo silloin tunsin kylmiä väreitä ja kutinaa ympäri kehoa”, Letoschneva muistelee.

Vuoden 2015 keväällä Facebookissa kiersi virus, joka avasi kuvan reikäisestä kädestä. Kuva oli muokattu, mutta sen aiheuttamat oireet olivat todellisia.

”Kutisi, itketti, henki salpautui, iho meni kananlihalle ja kylmä hiki valui”, Letoschneva luettelee.

Virus kiersi jonkin aikaa sosiaalisessa mediassa. Kun Letoschneva näki sen useita kertoja, näky alkoi kummitella mielessä myös öisin.

”En enää saanut nukuttua. Heräilin keskellä yötä paniikissa, hiestä märkänä.”

Alitajuisesti Letoschneva alkoi etsiä reikiä muualtakin. Paniikkikohtaus saattoi iskeä missä tahansa, esimerkiksi ruokakaupassa. Mitä useammin hän altistui rykelmille, sitä enemmän tuli oireita.

 

Pelkkä someilmiö?

Wahlbeck on huomannut, että viime vuosien aikana trypofobia on yleistynyt – tai ainakin tietoisuus siitä on lisääntynyt. Kun ilmiö on esillä mediassa, yhä useampi huomaa inhoavansa reikäisiä kuvia.

”En itsekään pidä niiden katsomisesta”, Wahlbeck kertoo.

Jotkut pitävät reikäkammoa pelkkänä someilmiönä. Letoschneva tietää sen, mutta uskoo silti voimakkaiden oireidensa viittaavan todelliseen fobiaan. Hän arvelee, että ilmiötä ei ole tutkittu kunnolla.

”Reiät ahdistavat monia, mutta fobia on muutakin kuin lievää ällötyksen tunnetta”, Letoschneva sanoo.

Wahlbeckin mukaan vain harvan reikäkammoisen oireet ovat niin voimakkaita, ettei niiden kanssa voisi elää. Suurin osa opiskelee, työskentelee ja elää yksityiselämäänsä normaalisti.

”Tietysti siinä tapauksessa elämä hankaloituu, jos reikäkammoinen alkaa tosissaan vältellä tilanteita, joissa reikiä voi kohdata.”

Henkilökohtaisesti Wahlbeck ei ole tavannut potilasta, jonka kammo olisi näin vaikea.

 

Trypofobia hoituu siedätyshoidolla

Wahlbeckin mukaan paras hoitokeino on rei’ille altistuminen.

”Pitää aloittaa pienestä ja pikku hiljaa kasvattaa ärsykettä, kunnes siihen tottuu”, Wahlbeck neuvoo.

Letoschneva kertoo kokeilleensa, turhaan. Hän yritti katsoa Youtubesta videota, jossa pyöri kuvia rei’istä ja rykelmistä.

”En pystynyt katsomaan sitä loppuun itkemättä. Keho kutisi koko loppupäivän.”

Tällä hetkellä Letoschneva välttelee tilanteita, joissa reikiin voisi törmätä. Jos Facebookissa tulee vastaan ällöttävä kuva, hän selaa nopeasti ohi. Tällä hetkellä kammo on hallinnassa, ja oireita on harvemmin kuin viikoittain.

”Tosin en voi edes kuvitella ostavani esimerkiksi hunajasaippuaa kaupasta.”

 

Varoitus: Nämä kuvat saattavat aiheuttaa reikäkammoisille oireita:

 

 

trypofobia

Tämä ei ole pelkkä ruostunut metalliverkko. Sen näkeminen voi laukaista paniikkikohtauksen ihmisessä, jolla on trypofobia. © Colourbox

Trypofobia eli reikäkammo saattaa aktivoitua esimerkiksi silloin, kun näkee lootuksen siemenkodan. © Colourbox

hunajakenno

Reikäkammoiset eivä miellellään katsele hunajakennoja. © Colourbox

Jutun kuvitusta on muutettu 5.6. kello 12.15. Aloituskuva muutettiin neutraalimmaksi, jotta reikäkammoisetkin voivat jutun lukea. Esimerkkikuvat lisättiin loppuun.

X