Harry Potter Broadwaylla maksoi 56 miljoonaa, ja nyt sitä kehutaan ihmeeksi – Mitä samalla rahalla saisi Helsingin ja Oulun kaupunginteatteriin?

Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmä tuli ensi-iltaan Lontoossa kaksi vuotta sitten.

Nyt kahdeksanneksi Harry Potteriksi kutsuttua näytelmää esitetään New Yorkin Broadwaylla. Tuotanto on teatterihistorian kallein ei-musikaali: sen koko budjetti on 68,5 miljoonaa dollaria eli noin 56,2 miljoonaa euroa.

Näytelmän Broadwayn ensi-ilta oli 22. huhtikuuta. Arvioissa sitä on kuvattu muun muassa ihmeeksi, joka määrittelee uudestaan teatterin mahdollisuudet.

Rahalla tekee siis ihmeitä teatterissakin.

Toki summa ei ole järin korkea, jos sitä suhteuttaa vaikkapa ammattilaisurheiluun; esimerkiksi viime vuonna pariisilainen jalkapalloseura PSG maksoi Neymarista Barcelonalle 222 miljoonaa euroa.

Kahdeksan vuotta teatteria Oulussa

Suomalaisen teatterin rahoituksessa 56 miljoonaa olisi varsin merkittävä potti.

Sillä pyörittäisi esimerkiksi Oulun kaupunginteatteria kahdeksan vuotta, kertoo teatterin toimitusjohtaja Tuija Hyppönen.

Jos Oulun kaupunginteatteri saisi yhtäkkiä käyttöönsä 56 miljoonaa, Hyppönen pistäisi uusiksi kaikkien katsomojen penkit sekä valo- ja äänikaluston ja näyttämökoneiston.

”Jos vain mielikuvitus on rajana, niin voisimme lisäksi rakentaa teatterimme viereen meren päälle laivateatterin näyttämöineen, ravintoloineen ja kokoustiloineen, mikseipä myös hotellin, josta olisi yhteys teatteriimme”, Hyppönen innostuu.

Helsingin kaupunginteatterikin pärjäisi 56 miljoonalla reilun viisi vuotta.

”Hauskaa on, että tuo summa on juurikin sama, jolla Helsingin kaupunginteatterin rakennus peruskorjattiin”, talous- ja hallintojohtaja Helena Reilin sanoo.

Näyttämö, joka kääntyy pystyasentoon

Yksittäisten produktioiden kustannuksista on vaikea tehdä vertailuja vaikkapa Broadwayn ja Helsingin välillä, koska Suomessa valtio ja kaupungit tukevat laitosteattereita. Tällöin vakituisen henkilökunnan palkkakuluja ei lasketa produktioiden budjetteihin.

Reilinin mukaan Helsingin kaupunginteatterissa yksittäisten tuotantojen valmistuskulut ovat 50 000 eurosta puoleen miljoonaan.

Millaisen jättituotannon 56 miljoonalla sitten saisi Helsingin kaupunginteatteriin?

Teatterinjohtaja Kari Arffman lähti Seuran pyynnöstä ajatusleikkiin.

”Mä yhdistäisin James Bondin ja Frozenin. Eli tehtäisiin James Bond Frozen -musikaali, ja jäädytettäisiin kaupunginteatterin ympäristö kesät talvet”, Arffman visioi.

James Bond Frozen -musikaaliin voitaisiin isolla rahalla rakentaa paitsi lisää uutta tekniikkaa myös Cirque du Soleil -tyyppinen näyttämö, joka voitaisiin kääntää pystyasentoon.

”James Bond voisi siinä sitten kiipeillä Elsa kainalossa”, Arffman nauraa.

Päärooliin Arffman haluaisi Roger Mooren. Moore on tosin jo kuollut, mutta nykytekniikan avulla hänet voisi herättää eloon hologrammina.

Enemmän ihmisiä töihin

Vakavammin Arffman toteaa, että 56 miljoonalla teatterinjohtaja hengittäisi tovin kevyemmin ja palkkaisi enemmän ihmisiä vakituisiin työsuhteisiin.

Häntä harmittaa, että kulttuuri jää rahanjakopöydissä aina jalkoihin.

”Tuolla rahalla voitaisiin tehdä se valtionosuusjärjestelmän uudistus, jota työryhmä on vääntänyt ja joka jäi pöydälle. Sillä saisi kaikkien teattereiden henkilötyövuosiin indeksikorotukset, joita ei ole tehty vuosiin.”