Heikot jäät yllättävät! Näin varmistat, että jää kantaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Markus Pentikäinen / Otavamedia
Valaanpyytäjät osaivat lukea pilvistä, missä jää loppuu. Valkoinen pilvipeite muuttui tummaksi siinä kohtaa, missä avovesi alkoi. Koska me emme ole vaalaanpyytäjiä, tässä on konkreettisempia neuvoja, joilla selviää hengissä.

Etelärannikko sai tänä vuonna odottaa jääpeitettä helmikuuhun asti. Vaikka valistusta on annettu vuosikymmeniä, joka vuosi liian menettää henkensä heikokkoihin jäihin. Muistatko sinä tämän Pikkukakkosen jäävaroituksen?

Kertaa vielä nämä viisi neuvoa:

1. Yleensä 10 senttiä paksu jää kantaa – vaan ei aina

”Varmaa taetta jään kestävyydestä ei voi antaa. Luonnonjää ei ole samanlaista joka paikassa. Olin itse kerran Lohjanjärvellä, jossa rannassa oli 60-senttinen jää ja vähän matkan päässä salmessa vain sentin paksuinen”, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että 10-senttinen jää kestää tukevankin ihmisen. Hyvissä olosuhteissa syntynyt teräsjää voi kestää viisisenttisenäkin, mutta asialla on turha lähteä leikkimään, sillä neljä senttiä paksu teräsjää ei enää kestä raavasta aikuista.

Jos kyseessä on kohvajää, voi olla, että 20 sentin paksuuskaan ei riitä.

2. Pakkanen ei kerro jään paksuutta

Jää paksuuntuu veden puolelta. Mitä paksumpi jää, sitä hitaampaa jäätyminen on, koska pakkasella on enemmän läpäistävää. Jos jään päällä on lunta, paksuuntuminen vain hidastuu.

”Tästä syystä en suostu sanomaan, paljonko 10 pakkasastetta tekee jäätä päivässä. Jos ensijäätä syntyy tuossa pakkasessa päivässä viisi  senttiä, seuraavina päivinä sitä ei koskaan tule yhtä paljon”, Jouni Vainio sanoo.

3. Missä vesi liikkuu, siinä vaara hukkua

Salmet ja kapeikot ovat vaarallisia, koska niissä vesi virtaa.

Niemien kärjissä on ohuempi jää, koska vesi kiertää kärkeä kahdesta suunnasta.

Matalikoilla on ohuempi jää, koska vesi liikkuu siinä kohdassa jään alla nopeammin kuin ympäröivällä syvemmän veden alueella. yvänteissä puolestaan jää on heikkoa, koska vesi säilyy niissä kauemmin lämpimänä ja jäätyy myöemmin.

Laivaväylät ja satamat suuren riskin alueita, sillä potkurien aiheuttamat virrat liikuttavat vettä jään alla voimakkaasti. Laivaväylä kannatta kiertää 200 metrin päästä. Satama-alueen jäällä ei kannata kävellä ollenkaan.

Sillat ja laiturit ja karikot synnyttävät virtauksia ja sitovat lämpöä, mikä haurastuttaa jäätä.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton piirros näyttää vaaranpaikat jäällä.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton piirros näyttää vaaranpaikat jäällä. © Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry

4. Rikkonainen jää on hauras

Kaislikko tekee jäästä seulan ja siksi hauraamman.

Avannot, pilkkireiät, halkeamat. Vaikka ne jäätyisivät umpeen, jää jää niissä kohdissa hauraammaksi.

5. Ulpat ja virtapaikat sulavat ensin

Sulaminen alkaa siitä päästä, mikä viimeiseksi jäätyi. Ulapat ja virtapaikat sulavat ensin. Siksi kaikkia yllä lueteltuja paikkoja kannattaa välttää ilmojen lämmettyä.

Myös rantajäät haurastuvat ripeästi.

”Tämä johtuu siitä, että kun lumet sulavat rannoilta ja tumma maa tulee esiin, se johtaa lämpöä rannan jäähän.”

 

X