Pohjavedet ovat keskimääräistä alempana – nyt kaivonomistajat tarkkana: ”Autojen pesua, kylpytynnyreiden täyttöä ja nurmikon kastelua on syytä välttää”

Jaa kaverilleTilaa Seura
sadetin suihkuttaa vettä nurmikolle
Pohjanmaalla vesihuolto kehottaa välttämään turhaa vedenkulutusa, kuten nurmikon kastelua. © iStock
Kuivuuden vaikutukset nähdään lopullisesti vasta kesän jälkeen. Sään ääri-ilmiöt ovat osa ilmastonmuutosta.

Pohjavesien pinnat ovat laskeneet kuivuuden vuoksi keskimääräistä alemmas etenkin pienissä muodostumissa.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hydrogeologi Mirjam Orvomaa kertoo, että helle ei vaikuta pohjavesiin välittömästi.

”Pohjavesi reagoi kaikkeen viiveellä. Tällainen pitkä hellejakso alkaa vähitellen näkyä pohjavesissä.”

Syken 23. heinäkuuta julkaiseman tiedotteen mukaan pohjaveden lasku on ollut merkittävintä rannikoilla, Lounais- ja Keski-Suomessa.

Joissain pienissä muodostumissa pohjavesi voi olla jopa 40 senttiä alempana ajankohdan keskimääräiseen lukemaan verrattuna.

Keskisuurissa ja suurissa muodostumissa pohjaveden pinnankorkeudet ovat lähellä keskimääräistä tai jopa sen yläpuolella.

”Pohjavedenkierto pienissä muodostumissa voi olla muutamista päivistä viikkoon. Isoissa muodostumissa se voi kestää muutaman vuoden.”

Orvomaa huomauttaa, että pohjavedet ovat tavanomaisestikin tähän aikaan vuodesta laskussa, sillä pohjaveden kierto laskee luontaisesti kesällä.

Helle ei yleensä vaikuta kaupunkien vedenhankintaan

Pohjaveden pinnankorkeus vaikuttaa vedenhankintaan, pihakaivojen veden määrään ja siihen, kuinka syvälle routa menee talvella.

Helteen aiheuttaman pohjaveden laskun seuraukset ovat merkittävimpiä yksityishenkilöille, jotka saavat vetensä kaivosta.

”Yhdyskuntiin ja kaupunkien vedenhankintaan se ei välttämättä vaikuta, koska ne ottavat vetensä suurista muodostumista”, Orvomaa sanoo.

Julkisten vesilaitosten jakamasta vedestä noin 60 prosenttia on pohjavettä ja tekopohjavettä. Loput on pintavettä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun vesi tulee pääasiassa Päijänteestä.

Kaivoveden käyttöä kannattaa rajoittaa

Suomalaisista noin 10 prosenttia käyttää talousvetenään oman kaivon vettä.

Suurin osa on siis kunnallisen vedenjakelun piirissä, mutta monella voi olla kesämökillään kaivo.

Orvomaa suosittelee välttämään turhaa vedenkulutusta.

”Kannattaa säännöstellä, etenkin jos on oma pienituottoinen rengaskaivo. Turhaa vedenkäyttöä on syytä välttää, kuten kylpytynnyreiden täyttöä, autojen pesua ja nurmikon kastelua.”

Siten hyvää ja laadukasta vettä säästyy juotavaksi, sillä helteellä on tärkeää pitää huolta riittävästä nesteytyksestä.

Pohjanmaalla vesihuolto pyytää hillitsemään vedenkulutusta

Syke seuraa pohjavesien tilaa luonnontilaisilla alueilla, joten ajankohtaisen tiedon kulutusvedestä saa paikalliselta vesilaitokselta

Pohjanmaalla Lakeuden Vesi Oy ja Kauhajoen Vesihuolto Oy ovat jo kehottaneet asiakkaitaan käyttämään vesijohtovettä harkiten, sillä kuiva ja lämmin jakso on nostanut vedenkulutuksen huippulukemiin, uutisoi Ilkka.

Kauhajoen Vesihuolto suosittelee veden säännöstelyn lisäksi käyttämään astian- ja pyykinpesukoneita puolen yön jälkeen, jotta vuorokautinen vedenkulutus tasaantuisi.

Varsinais-Suomessa vesihuolto reagoi kuivuuteen jo alkukesästä. Turun Sanomien mukaan Maskun veden jakelualueella asuvia pyydettiin hillitsemään vedenkulutustaan.

Vielä ei olla ennätyslukemissa

Viimeisin merkittävä ja yhdyskuntien vedenottoon vaikuttanut kuivuusjakso oli vuosina 2002–2003. Siihen verrattuna pohjavedet ovat vielä 5–30 senttiä korkeammalla.

Orvomaan mukaan vielä ei pystytä arvioimaan, menevätkö ennätyslukemat rikki.

”Riippuu siitä, kuinka paljon sateita tulee. Maan etelä- ja keskiosissa pohjavesi on matalimmillaan kesän lopussa, elo-syyskuun vaihteessa.”

Kuivuuden vaikutukset nähdään siis lopullisesti vasta kesän jälkeen.

”Kaiken kaikkiaan pohjaveden pinnanlasku ja siitä syntynyt maankosteuden vaje tulevat näkymään pohjavesissä.”

Helteen ja kuivuuden pitkäaikaisemmat seuraukset riippuvat tulevista vuodenajoista. Sateiden ja lumen määrä sekä lämpötila vaikuttavat pohjavesiin.

”Jos on useampi kuiva vuosi peräkkäin, niin se vaikuttaa merkittävästi. Yksi kuiva vuosi itsessään ei ole poikkeuksellinen asia”, hydrogeologi Mirjam Orvomaa sanoo.

Ääri-ilmiöt kertovat ilmastonmuutoksesta

Suomi ei ole ainoa maa, jossa on tänä kesänä koettu ennätyshelteitä. Japanissa ainakin 80 ihmistä on menehtynyt ja tuhansia joutunut sairaalahoitoon kuumuuden vuoksi.

Lisäksi kuivuus on aiheuttanut laajoja maastopaloja eri puolilla Eurooppaa.

Kun puhutaan ilmastosta, säähavaintoja verrataan 30 vuoden ajanjaksoon. Tällä hetkellä vertailujaksona käytetään vuosia 1980–2010.

”Niihin vuosiin verrattuna sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet merkittävästi. Kuivat kesät, runsaslumiset talvet ja rankkasateet ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana.”

Kaikenlaiset ääri-ilmiöt ovat Orvomaan mukaan osa ilmastonmuutosta.

”Ilmastonmuutos ei ole pelkkää lämpenemistä, vaan yhtä lailla kovia pakkaskelejä tai pitkiä sadejaksoja.”

X