Suomalaisia on vihitty ratikassa, kansallispuistossa, järven jäällä ja majakassa – Miksi juuri tämä kuukausi on niin suosittu naimisiinmenolle?
Helposti muistettavat päivämäärät ovat suosittuja ajankohtia mennä naimisiin. Helmikuussa mieleenpainuvia päivämääriä on tarjolla tänä vuonna useampi. Jos paperit laittaa vetämään nyt, viikon päästä voi jo purjehtia avioliiton auvoiseen satamaan.
Jos haluaa tehdä hääpäivästä erityisen muistettavan juhlimalla sitä vain neljän vuoden välein, tai vaikkapa haluaa säästää tulevaisuudessa hääpäivän pöytävarauksissa, voi mennä naimisiin karkausvuonna.
Se onnistuu siis juuri nyt: päivämäärälle 29.2.2020 ehtii vielä saada avioliiton esteet selvitettyä, jos on oikein ripeä.
Jos sormuksen sisäpintaan olisi halunnut raapustaa monta kakkosta, olisi pitänyt toimia jo hiukan aikaisemmin.
Avioliiton esteiden tutkinta vie vähintään viikon. Jos puoliso on ulkomaalainen, aikaa voi kulua useita viikkoja, ennen kuin vihkilupa heltiää.
Suomalaisista pariskunnista 42 valitsi maistraateissa hääpäiväkseen 2.2.2020.
Vielä suositumpi päivä on suomen maistraateissa 20.2.2020, jolloin avioon astuu maistraateissa 193 vihkiparia.
Myös käräjäoikeuksissa on kakkospäivinä ruuhkaa. Helsingin käräjäoikeuden kaikki vihkiajat olivat 20. helmikuuta varattuja.
Eniten kakkosia saisi kerättyä menemällä naimisiin 22.2.2020.
Siviilivihkiminen jo kirkkohäitä suositumpi tapa mennä naimisiin – Myös erikoisemmat vihkipaikat onnistuvat
Yllättäviinkin vihkipaikkoihin voi maistraatin vihkijän saada avioliittoa julistamaan.
”Ihmisiä on vihitty ainakin raitiovaunussa, kansallispuistossa, kuumailmapallossa, järven jäällä ja majakassa”, kertoo Ari Torkkel, Digi- ja väestöviraston vihkimisistä vastaava johtaja.
Siviilivihkimisen suosio on kasvanut tasaisesti. Pääkaupunkiseudulla se on ollut kirkkoa suositumpi vaihtoehto jo pidempään, mutta nyt se on sitä myös koko Suomen tasolla.
”Alueellisia eroja toki löytyy. Siviilivihkimistä suositaan suurissa kaupungeissa, joissa yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Mutta kyllä siviilivihkimisen suosio on kasvussa myös maaseudulla, vaikka siellä mennään yhä enemmän kirkossa naimisiin.”
Puolison sukunimi houkuttaa vähenevässä määrin – Myös uudenlaiset sukunimiyhdistelmät ovat mahdollisia
Kun jättää maistraattiin pyynnön avioliiton esteiden tutkinnasta, pitää olla jo kirkkaana mielessä, mitä sukunimeä haluaa avioliiton jälkeen kantaa.
Sukunimi valitaan jo esteiden tutkimisen yhteydessä. Ellei muuta sovita, puolisot pitävät entiset sukunimensä.
”Reilu puolet suomalaisista ottaa yhä puolison nimen, mutta sen suosio vähenee. Myös yhdistelmänimiä otetaan hieman aiempaa vähemmän. Oman nimen pitäminen on sen sijaan koko ajan suositumpaa.”
Viime vuoden alusta uuden nimilain myötä tuli mahdolliseksi ottaa myös uusia yhteisiä nimiyhdistelmiä. Yhdistelmänimet voi kirjoittaa väliviivalla tai ilman, ja ne voivat koostua monella eri tapaa puolisoiden aiemmista nimen tai yhdistelmänimien osista.
”Uusien nimiyhdistelmien suosio selviää tulevaisuudessa, kun laki on ollut voimassa hieman pidempään.”
Edellisestä liitosta perittyä nimeä ei voi kuitenkaan siirtää uudelle puolisolle, eikä pari voi ottaa vihkimisen yhteydessä kokonaan uutta yhteistä nimeä.
Jos sukunimen haluaa uudistaa kokonaan, kannattaa mennä naimisiin suunnitellusti ja hakea nimenmuutosta erikseen sen jälkeen.
Paljonko vihkiminen maksaa, riippuu ajankohdasta ja paikasta
Naimisiin menolle on kolme hintaluokkaa: useimmiten vaihtoehdot ovat ilmainen ja 250 euroa plus matkakulut.
Jos vihkivalansa haluaa vannoa virka-aikaan maistraatin tiloissa, se ei maksa mitään.
Viikonloppuisin ja iltaisin siviilivihkijän työstä maksetaan 250 euron vihkimispalkkio. Lisäksi maistraatti perii vihkijän matkakulut hääpaikalle ja takaisin.
”Jos vihkiminen suoritetaan jossain, missä matkaan ja vihkimiseen menisi yli kuusi tuntia, kyseeseen voisi tulla myös päivärahakorvaus. En tiedä, että kukaan olisi tarvinnut vihkijää niin pitkäksi aikaa.”
Jos pari järjestää häät jossain muualla kuin omalla kotipaikkakunnalla, voi vihkijän varata hääpaikkakunnan lähimmästä maistraatista. Vihkijän ei tarvitse siis tulla paikalle sieltä, missä hääpari asuu.
Vihkimisen voi suorittaa myös käräjäoikeuden tuomari, notaari tai laamanni. Useimmiten virkatehtävää hoitaa kuitenkin maistraatin henkikirjoittaja tai notaari, joka toimii vihkitehtävien ulkopuolella esimerkiksi maistraatin ylitarkastajana.
Lue myös: Kultahääpari Marja ja Kalle Koukun tarina – Miten rakkaus kestää 50 vuotta?