Helpotusta aselupiin – Sitä toivovat nyt perussuomalaisten ehdokkaat, kun maailmalla toivutaan joukkosurmista
Aseluvan hankkiminen tulee helpommaksi maaliskuussa 2020. Siitä lähtien aselupaa varten ei aina tarvitse mennä poliisilaitokselle.
Suomessa on 1,5 miljoonaa aselupaa. Metsästyskortti on yli 300 000 suomalaisella.
Maailmalla ammuskellaan ihmisiä kuoliaaksi, mutta Suomessa yli 40 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista haluaa helpottaa aseenkantoluvan saamista. Tämä ilmenee vastauksissa, joita ehdokkaat antoivat Maaseudun tulevaisuuden vaalikoneeseen.
Erityisen innokkaita aseluvan höllentäjiä ovat perussuomalaisten ehdokkaat. Heistä 77 prosenttia kannattaa metsästysaseiden helpompaa saamista.
Luvalliset aseet vaarallisia
Suomessa on noin 1,5 miljoonaa luvallista asetta. Eniten on haulikoita, runsas puoli miljoonaa, ja kivääreitä, lähes puoli miljoonaa.
Luvalliset metsästys- ja ampumaharrastusaseet eivät ole olleet Suomessa harmittomia, sillä niillä on tapettu 2000-luvun joukkosurmissa 25 ihmistä.
Imatralla 2016 nuori mies ampui kolme ihmistä laillisella kiväärillä, Hyvinkäällä 2012 nuori mies ampui kaksi ihmistä laillisella kiväärillä, 2008 Kauhajoen koulusurmaaja ampui koulussa 11 ihmistä laillisella pistoolilla, 2007 Jokelan koulusurmaaja ampui 9 ihmistä laillisella pistoolilla.
Samana ajankohtana Suomessa tehtiin lisäksi kolme joukkomurhaa, joissa ei käytetty luvallisia tuliaseita.
Räjäytys 2002 Vantaalla kauppakeskus Myyrmannissa 2010 vaati 7 kuolonuhria. Espoolaisessa kauppakeskus Sellossa ammuttiin vuonna 2010 viisi ihmistä laittomalla pistoolilla, kuudes uhri puukotettiin. Turun terrori-iskussa 2017 kuoli kaksi ihmistä puukotukseen.
Kuolonuhreja näissä joukkomurhissa oli 15.
Kouluampumiset kiristivät lakia
Uusi-Seelanti on reagoinut viime viikon 40 henkeä vaatineeseen ampumiseen lupaamalla kiristää aselakejaan.
Suomessa reagoitiin samoin kouluampumisiin. Aseluvan saamiskäytäntöjä kiristettiin 2011.
Sittemmin lakia on muutettu pariin otteeseen. Viimeksi 2017 joulukuussa poistettiin tietokoneella tehtävä soveltuvuustesti, joka oli lisätty lupaprosessiin koulusurmien jälkeen.
”Luvallisen aseen saa Suomessa, jos hakija täyttää kolme edellytystä: jos hän on sopiva aseluvan saajaksi, jos hänellä on aseharrastus ja jos haettu ase soveltuu harrastukseen. Nämä periaatteet ovat polisin näkökulmasta aikalailla kohdallaan”, sanoo poliisin asehallintopäällikkö Mika Lehtonen.
Asetta ei vaikea saada
Tolkun ihmisen ei ole vaikea saada asetta harrastukseensa.
Poliisi varmentaa hakijan sopivuuden tutkimalla omat rekisterinsä ja puolustusvoimien palvelustiedot. Poliisin on mahdollista myös pyytää hakijalta lääkärintodistusta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tärkein tapa selvittää hakijan sopivuutta on haastatella hänet lupahakemuksen jättämisen yhteydessä.
Käytännössä erillinen haastattelu tehdään, kun hakee ensimmäistä aselupaa, jos edellisestä haastattelusta on aikaa tai jos hakee käsiaselupaa.
Jututus hoituu tiskillä hakemuksen jättämisen yhteydessä, jos on kyse luvan uusimisesta tai hiljakkoin haastatellusta hakijasta. Aselupahakemus pitää kuitenkin aina jättää henkilökohtaisesti poliisilaitokselle.
Käytös syynä aseluvan peruutukseen
Poliisi myöntämien aselupien määrä pyörii vuosittain 35–40 000 haarukassa.
Viime vuonna 2018 poliisi jätti hyväksymättä yli 700 henkilön hakemusta, joilla oli haettu lupia runsaalle tuhannelle aseelle.
Lisäksi poliisi peruutti 2018 jo myönnettyjä aselupia lähes 2 700 henkilöltä ja otti näiden aseet haltuun. Sen ohella myös yli 650 henkilöä menetti aseluvan ilman että poliisi otti asetta haltuun.
”Useimmiten peruutukset ja hyväksymättä jättämiset johtuvat hakijan käytöksestä. On saatettu syyllistyä niin vakavaan rikokseen, ettei poliisi voi olla varma, että henkilö suhtautuu vakavasti ampuma-aseen hallussapitoon. Kyse voi olla myös alkoholi- tai huumeongelmasta tai sairaudesta.”
Joskus poliisi selvittää aseluvan haltijan sopivuutta vinkin perusteella.
”Jos poliisin tietoon tulee, että luvanhaltija ei enää ole sopiva, poliisi ryhtyy selvittämään tilannetta.”
Aselupia peruutetaan enemmän
Aselupien peruutukset ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana 50 prosentilla. Myös lupahakemusten hylkäykset ovat lisääntyneet.
Tämä johtuu Lehtosen mukaan kahdesta asiasta.
Yhtäältä siksi, että poliisi ei enää puhu hakemuksia pois.
”Ennen henkilölle saatettiin sanoa, että ei kannata hakea, kun et saisi lupaa. Tämä ei ollut hyvä menettely. Henkilöllä pitää olla oikeus hakea lupaa ja saada perusteltu päätös sen eväämiseen.”
Toinen syy peruutuspäätösten lisääntymiseen on poliisin omien järjestelmien systemaattisempi seuraaminen.
”Seurata on edelleen manuaalista, mutta tätä on kehitetty ja tarkennettu viime vuosina. Seuraamme esimerkiksi rikosilmoituspuolen merkintöjä aselupakelpoisuutta arvioidessa.”
Aseluvan hankkiminen helpommaksi
Aseluvan hankkiminen helpottuu vuoden kuluttua, 2020 maaliskuussa, kun sähköinen asiointi tulee mahdolliseksi.
”Nykyisin poliisilaitoksella joutuu käymään 3–4 kertaa per aselupa. Tämä ei ole vuoden kuluttua tarpeen, jos hakija esimerkiksi vaihtaa vanhan aseen uuteen samanlaiseen tai hän on juuri käynyt poliisilaitoksella jonkin toisen aseasian takia”, Lehtonen sanoo.
Edelleen poliisi arvioi sopivuutta haastattelulla, kun haetaan ensimmäistä aselupaa.
Vuoden kuluttua aseen hankkimisprosessi on helpompi.
Höllennys ei koske aseluvan saamisen kriteereitä. Onneksi.
Toivottavasti vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat eivät sitä tarkoittaneet.